yhteensointuva

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

yhteensointuva (comparative yhteensointuvampi, superlative yhteensointuvin)

  1. assonant

Declension[edit]

Inflection of yhteensointuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yhteensointuva yhteensointuvat
genitive yhteensointuvan yhteensointuvien
partitive yhteensointuvaa yhteensointuvia
illative yhteensointuvaan yhteensointuviin
singular plural
nominative yhteensointuva yhteensointuvat
accusative nom. yhteensointuva yhteensointuvat
gen. yhteensointuvan
genitive yhteensointuvan yhteensointuvien
yhteensointuvainrare
partitive yhteensointuvaa yhteensointuvia
inessive yhteensointuvassa yhteensointuvissa
elative yhteensointuvasta yhteensointuvista
illative yhteensointuvaan yhteensointuviin
adessive yhteensointuvalla yhteensointuvilla
ablative yhteensointuvalta yhteensointuvilta
allative yhteensointuvalle yhteensointuville
essive yhteensointuvana yhteensointuvina
translative yhteensointuvaksi yhteensointuviksi
instructive yhteensointuvin
abessive yhteensointuvatta yhteensointuvitta
comitative yhteensointuvine
Possessive forms of yhteensointuva (type koira)
possessor singular plural
1st person yhteensointuvani yhteensointuvamme
2nd person yhteensointuvasi yhteensointuvanne
3rd person yhteensointuvansa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.