yhteistyö

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yhteis- (joint) +‎ työ (work)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈyhtei̯sˌtyø̯/, [ˈyçt̪e̞i̯s̠ˌt̪yø̞̯]
  • Rhymes: -yø
  • Syllabification: yh‧teis‧työ

Noun[edit]

yhteistyö

  1. cooperation
  2. liaison

Declension[edit]

Inflection of yhteistyö (Kotus type 19/suo, no gradation)
nominative yhteistyö yhteistyöt
genitive yhteistyön yhteistöiden
yhteistöitten
partitive yhteistyötä yhteistöitä
illative yhteistyöhön yhteistöihin
singular plural
nominative yhteistyö yhteistyöt
accusative nom. yhteistyö yhteistyöt
gen. yhteistyön
genitive yhteistyön yhteistöiden
yhteistöitten
partitive yhteistyötä yhteistöitä
inessive yhteistyössä yhteistöissä
elative yhteistyöstä yhteistöistä
illative yhteistyöhön yhteistöihin
adessive yhteistyöllä yhteistöillä
ablative yhteistyöltä yhteistöiltä
allative yhteistyölle yhteistöille
essive yhteistyönä yhteistöinä
translative yhteistyöksi yhteistöiksi
instructive yhteistöin
abessive yhteistyöttä yhteistöittä
comitative yhteistöineen
Possessive forms of yhteistyö (type suo)
possessor singular plural
1st person yhteistyöni yhteistyömme
2nd person yhteistyösi yhteistyönne
3rd person yhteistyönsä

Compounds[edit]

Proverbs[edit]