yksinvaltias

Finnish

Etymology

yksin (“alone”) +‎ valtias (“ruler”). Coined by Finnish folklorist and linguist Daniel Europaeus in 1853.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksinˌʋɑltiɑs/, [ˈyks̠inˌʋɑ̝l̪t̪iɑ̝s̠]
• Rhymes: -ɑltiɑs
• Syllabification^(key): yk‧sin‧val‧ti‧as
• Hyphenation^(key): yksin‧valti‧as

Noun

yksinvaltias

1. autocrat
2. despot

Declension

Inflection of yksinvaltias (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative		yksinvaltias	yksinvaltiaat
genitive		yksinvaltiaan	yksinvaltiaiden yksinvaltiaitten
partitive		yksinvaltiasta	yksinvaltiaita
illative		yksinvaltiaaseen	yksinvaltiaisiin
		singular	plural
nominative		yksinvaltias	yksinvaltiaat
accusative	nom.	yksinvaltias	yksinvaltiaat
	gen.	yksinvaltiaan
genitive		yksinvaltiaan	yksinvaltiaiden yksinvaltiaitten yksinvaltiasten rare
partitive		yksinvaltiasta	yksinvaltiaita
inessive		yksinvaltiaassa	yksinvaltiaissa
elative		yksinvaltiaasta	yksinvaltiaista
illative		yksinvaltiaaseen	yksinvaltiaisiin yksinvaltiaihin rare
adessive		yksinvaltiaalla	yksinvaltiailla
ablative		yksinvaltiaalta	yksinvaltiailta
allative		yksinvaltiaalle	yksinvaltiaille
essive		yksinvaltiaana	yksinvaltiaina
translative		yksinvaltiaaksi	yksinvaltiaiksi
abessive		yksinvaltiaatta	yksinvaltiaitta
instructive		—	yksinvaltiain
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of yksinvaltias (Kotus type 41/vieras, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative yksinvaltiaani yksinvaltiaani accusative nom. yksinvaltiaani yksinvaltiaani gen. yksinvaltiaani genitive yksinvaltiaani yksinvaltiaideni yksinvaltiaitteni yksinvaltiasteni rare partitive yksinvaltiastani yksinvaltiaitani inessive yksinvaltiaassani yksinvaltiaissani elative yksinvaltiaastani yksinvaltiaistani illative yksinvaltiaaseeni yksinvaltiaisiini yksinvaltiaihini rare adessive yksinvaltiaallani yksinvaltiaillani ablative yksinvaltiaaltani yksinvaltiailtani allative yksinvaltiaalleni yksinvaltiailleni essive yksinvaltiaanani yksinvaltiainani translative yksinvaltiaakseni yksinvaltiaikseni abessive yksinvaltiaattani yksinvaltiaittani instructive — — comitative — yksinvaltiaineni second-person singular possessor singular plural nominative yksinvaltiaasi yksinvaltiaasi accusative nom. yksinvaltiaasi yksinvaltiaasi gen. yksinvaltiaasi genitive yksinvaltiaasi yksinvaltiaidesi yksinvaltiaittesi yksinvaltiastesi rare partitive yksinvaltiastasi yksinvaltiaitasi inessive yksinvaltiaassasi yksinvaltiaissasi elative yksinvaltiaastasi yksinvaltiaistasi illative yksinvaltiaaseesi yksinvaltiaisiisi yksinvaltiaihisi rare adessive yksinvaltiaallasi yksinvaltiaillasi ablative yksinvaltiaaltasi yksinvaltiailtasi allative yksinvaltiaallesi yksinvaltiaillesi essive yksinvaltiaanasi yksinvaltiainasi translative yksinvaltiaaksesi yksinvaltiaiksesi abessive yksinvaltiaattasi yksinvaltiaittasi instructive — — comitative — yksinvaltiainesi first-person plural possessor singular plural nominative yksinvaltiaamme yksinvaltiaamme accusative nom. yksinvaltiaamme yksinvaltiaamme gen. yksinvaltiaamme genitive yksinvaltiaamme yksinvaltiaidemme yksinvaltiaittemme yksinvaltiastemme rare partitive yksinvaltiastamme yksinvaltiaitamme inessive yksinvaltiaassamme yksinvaltiaissamme elative yksinvaltiaastamme yksinvaltiaistamme illative yksinvaltiaaseemme yksinvaltiaisiimme yksinvaltiaihimme rare adessive yksinvaltiaallamme yksinvaltiaillamme ablative yksinvaltiaaltamme yksinvaltiailtamme allative yksinvaltiaallemme yksinvaltiaillemme essive yksinvaltiaanamme yksinvaltiainamme translative yksinvaltiaaksemme yksinvaltiaiksemme abessive yksinvaltiaattamme yksinvaltiaittamme instructive — — comitative — yksinvaltiainemme second-person plural possessor singular plural nominative yksinvaltiaanne yksinvaltiaanne accusative nom. yksinvaltiaanne yksinvaltiaanne gen. yksinvaltiaanne genitive yksinvaltiaanne yksinvaltiaidenne yksinvaltiaittenne yksinvaltiastenne rare partitive yksinvaltiastanne yksinvaltiaitanne inessive yksinvaltiaassanne yksinvaltiaissanne elative yksinvaltiaastanne yksinvaltiaistanne illative yksinvaltiaaseenne yksinvaltiaisiinne yksinvaltiaihinne rare adessive yksinvaltiaallanne yksinvaltiaillanne ablative yksinvaltiaaltanne yksinvaltiailtanne allative yksinvaltiaallenne yksinvaltiaillenne essive yksinvaltiaananne yksinvaltiainanne translative yksinvaltiaaksenne yksinvaltiaiksenne abessive yksinvaltiaattanne yksinvaltiaittanne instructive — — comitative — yksinvaltiainenne third-person possessor singular plural nominative yksinvaltiaansa yksinvaltiaansa accusative nom. yksinvaltiaansa yksinvaltiaansa gen. yksinvaltiaansa genitive yksinvaltiaansa yksinvaltiaidensa yksinvaltiaittensa yksinvaltiastensa rare partitive yksinvaltiastaan yksinvaltiastansa yksinvaltiaitaan yksinvaltiaitansa inessive yksinvaltiaassaan yksinvaltiaassansa yksinvaltiaissaan yksinvaltiaissansa elative yksinvaltiaastaan yksinvaltiaastansa yksinvaltiaistaan yksinvaltiaistansa illative yksinvaltiaaseensa yksinvaltiaisiinsa yksinvaltiaihinsa rare adessive yksinvaltiaallaan yksinvaltiaallansa yksinvaltiaillaan yksinvaltiaillansa ablative yksinvaltiaaltaan yksinvaltiaaltansa yksinvaltiailtaan yksinvaltiailtansa allative yksinvaltiaalleen yksinvaltiaallensa yksinvaltiailleen yksinvaltiaillensa essive yksinvaltiaanaan yksinvaltiaanansa yksinvaltiainaan yksinvaltiainansa translative yksinvaltiaakseen yksinvaltiaaksensa yksinvaltiaikseen yksinvaltiaiksensa abessive yksinvaltiaattaan yksinvaltiaattansa yksinvaltiaittaan yksinvaltiaittansa instructive — — comitative — yksinvaltiaineen yksinvaltiainensa

Derived terms

• yksinvaltiaasti

Further reading

• “yksinvaltias”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 4 July 2023