imeltää

Finnish

Etymology 1

imelä (“sweet”) +‎ -tää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈimeltæːˣ/, [ˈime̞l̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -imeltæː
• Syllabification^(key): i‧mel‧tää

Verb

imeltää

1. (transitive, cooking) to sweeten starchy foods by keeping them warm over a lengthy period

   Synonym: imellyttää

Conjugation

Inflection of imeltää (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		imellän	en imellä	1st sing.	olen imeltänyt	en ole imeltänyt
2nd sing.		imellät	et imellä	2nd sing.	olet imeltänyt	et ole imeltänyt
3rd sing.		imeltää	ei imellä	3rd sing.	on imeltänyt	ei ole imeltänyt
1st plur.		imellämme	emme imellä	1st plur.	olemme imeltäneet	emme ole imeltäneet
2nd plur.		imellätte	ette imellä	2nd plur.	olette imeltäneet	ette ole imeltäneet
3rd plur.		imeltävät	eivät imellä	3rd plur.	ovat imeltäneet	eivät ole imeltäneet
passive		imelletään	ei imelletä	passive	on imelletty	ei ole imelletty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		imelsin	en imeltänyt	1st sing.	olin imeltänyt	en ollut imeltänyt
2nd sing.		imelsit	et imeltänyt	2nd sing.	olit imeltänyt	et ollut imeltänyt
3rd sing.		imelsi	ei imeltänyt	3rd sing.	oli imeltänyt	ei ollut imeltänyt
1st plur.		imelsimme	emme imeltäneet	1st plur.	olimme imeltäneet	emme olleet imeltäneet
2nd plur.		imelsitte	ette imeltäneet	2nd plur.	olitte imeltäneet	ette olleet imeltäneet
3rd plur.		imelsivät	eivät imeltäneet	3rd plur.	olivat imeltäneet	eivät olleet imeltäneet
passive		imellettiin	ei imelletty	passive	oli imelletty	ei ollut imelletty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		imeltäisin	en imeltäisi	1st sing.	olisin imeltänyt	en olisi imeltänyt
2nd sing.		imeltäisit	et imeltäisi	2nd sing.	olisit imeltänyt	et olisi imeltänyt
3rd sing.		imeltäisi	ei imeltäisi	3rd sing.	olisi imeltänyt	ei olisi imeltänyt
1st plur.		imeltäisimme	emme imeltäisi	1st plur.	olisimme imeltäneet	emme olisi imeltäneet
2nd plur.		imeltäisitte	ette imeltäisi	2nd plur.	olisitte imeltäneet	ette olisi imeltäneet
3rd plur.		imeltäisivät	eivät imeltäisi	3rd plur.	olisivat imeltäneet	eivät olisi imeltäneet
passive		imellettäisiin	ei imellettäisi	passive	olisi imelletty	ei olisi imelletty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		imellä	älä imellä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		imeltäköön	älköön imeltäkö	3rd sing.	olkoon imeltänyt	älköön olko imeltänyt
1st plur.		imeltäkäämme	älkäämme imeltäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		imeltäkää	älkää imeltäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		imeltäkööt	älkööt imeltäkö	3rd plur.	olkoot imeltäneet	älkööt olko imeltäneet
passive		imellettäköön	älköön imellettäkö	passive	olkoon imelletty	älköön olko imelletty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		imeltänen	en imeltäne	1st sing.	lienen imeltänyt	en liene imeltänyt
2nd sing.		imeltänet	et imeltäne	2nd sing.	lienet imeltänyt	et liene imeltänyt
3rd sing.		imeltänee	ei imeltäne	3rd sing.	lienee imeltänyt	ei liene imeltänyt
1st plur.		imeltänemme	emme imeltäne	1st plur.	lienemme imeltäneet	emme liene imeltäneet
2nd plur.		imeltänette	ette imeltäne	2nd plur.	lienette imeltäneet	ette liene imeltäneet
3rd plur.		imeltänevät	eivät imeltäne	3rd plur.	lienevät imeltäneet	eivät liene imeltäneet
passive		imellettäneen	ei imellettäne	passive	lienee imelletty	ei liene imelletty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		imeltää		present	imeltävä	imellettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st imeltääkseni imeltääksemme 2nd imeltääksesi imeltääksenne 3rd imeltääkseen imeltääksensä		past	imeltänyt	imelletty
2nd	inessive2	imeltäessä	imellettäessä	agent3	imeltämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st imeltäessäni imeltäessämme 2nd imeltäessäsi imeltäessänne 3rd imeltäessään imeltäessänsä		negative	imeltämätön
	instructive	imeltäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form imeltää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	imeltämässä	—
	elative	imeltämästä	—
	illative	imeltämään	—
	adessive	imeltämällä	—
	abessive	imeltämättä	—
	instructive	imeltämän	imellettämän
4th4	verbal noun	imeltäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st imeltämäisilläni imeltämäisillämme 2nd imeltämäisilläsi imeltämäisillänne 3rd imeltämäisillään imeltämäisillänsä

Derived terms

• imelle
• imellys

 

Further reading

• “imeltää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈimeltæː/, [ˈime̞l̪t̪æː]
• Rhymes: -imeltæː
• Syllabification^(key): i‧mel‧tää

Verb

imeltää

1. third-person singular present indicative of imeltää

Anagrams

• mieltää