kraappi

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology 1

[edit]

From kraappia (to comb) +‎ -i. Akin to Estonian kraap.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

kraappi

  1. brush (for a horse)
Declension
[edit]
Declension of kraappi (type 5/vahti, pp-p gradation)
singular plural
nominative kraappi kraapit
genitive kraapin kraappiin, kraappiloin
partitive kraappia kraappija, kraappiloja
illative kraappii kraappii, kraappiloihe
inessive kraapiis kraappiis, kraappilois
elative kraapist kraappiist, kraappiloist
allative kraapille kraappiille, kraappiloille
adessive kraapiil kraappiil, kraappiloil
ablative kraapilt kraappiilt, kraappiloilt
translative kraapiks kraappiiks, kraappiloiks
essive kraappinna, kraappiin kraappiinna, kraappiloinna, kraappiin, kraappiloin
exessive1) kraappint kraappiint, kraappiloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Etymology 2

[edit]

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

kraappi

  1. third-person singular past indicative of kraappia

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 205