henkiinjääminen

Finnish

Etymology

henkiin +‎ jääminen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheŋkiːnˌjæːminen/, [ˈhe̞ŋk̟iːnˌjæːmine̞n]
• Rhymes: -æːminen
• Syllabification^(key): hen‧kiin‧jää‧mi‧nen

Noun

henkiinjääminen

1. survival, not dying

Declension

Inflection of henkiinjääminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		henkiinjääminen	henkiinjäämiset
genitive		henkiinjäämisen	henkiinjäämisten henkiinjäämisien
partitive		henkiinjäämistä	henkiinjäämisiä
illative		henkiinjäämiseen	henkiinjäämisiin
		singular	plural
nominative		henkiinjääminen	henkiinjäämiset
accusative	nom.	henkiinjääminen	henkiinjäämiset
	gen.	henkiinjäämisen
genitive		henkiinjäämisen	henkiinjäämisten henkiinjäämisien
partitive		henkiinjäämistä	henkiinjäämisiä
inessive		henkiinjäämisessä	henkiinjäämisissä
elative		henkiinjäämisestä	henkiinjäämisistä
illative		henkiinjäämiseen	henkiinjäämisiin
adessive		henkiinjäämisellä	henkiinjäämisillä
ablative		henkiinjäämiseltä	henkiinjäämisiltä
allative		henkiinjäämiselle	henkiinjäämisille
essive		henkiinjäämisenä	henkiinjäämisinä
translative		henkiinjäämiseksi	henkiinjäämisiksi
abessive		henkiinjäämisettä	henkiinjäämisittä
instructive		—	henkiinjäämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of henkiinjääminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative henkiinjäämiseni henkiinjäämiseni accusative nom. henkiinjäämiseni henkiinjäämiseni gen. henkiinjäämiseni genitive henkiinjäämiseni henkiinjäämisteni henkiinjäämisieni partitive henkiinjäämistäni henkiinjäämisiäni inessive henkiinjäämisessäni henkiinjäämisissäni elative henkiinjäämisestäni henkiinjäämisistäni illative henkiinjäämiseeni henkiinjäämisiini adessive henkiinjäämiselläni henkiinjäämisilläni ablative henkiinjäämiseltäni henkiinjäämisiltäni allative henkiinjäämiselleni henkiinjäämisilleni essive henkiinjäämisenäni henkiinjäämisinäni translative henkiinjäämisekseni henkiinjäämisikseni abessive henkiinjäämisettäni henkiinjäämisittäni instructive — — comitative — henkiinjäämisineni second-person singular possessor singular plural nominative henkiinjäämisesi henkiinjäämisesi accusative nom. henkiinjäämisesi henkiinjäämisesi gen. henkiinjäämisesi genitive henkiinjäämisesi henkiinjäämistesi henkiinjäämisiesi partitive henkiinjäämistäsi henkiinjäämisiäsi inessive henkiinjäämisessäsi henkiinjäämisissäsi elative henkiinjäämisestäsi henkiinjäämisistäsi illative henkiinjäämiseesi henkiinjäämisiisi adessive henkiinjäämiselläsi henkiinjäämisilläsi ablative henkiinjäämiseltäsi henkiinjäämisiltäsi allative henkiinjäämisellesi henkiinjäämisillesi essive henkiinjäämisenäsi henkiinjäämisinäsi translative henkiinjäämiseksesi henkiinjäämisiksesi abessive henkiinjäämisettäsi henkiinjäämisittäsi instructive — — comitative — henkiinjäämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative henkiinjäämisemme henkiinjäämisemme accusative nom. henkiinjäämisemme henkiinjäämisemme gen. henkiinjäämisemme genitive henkiinjäämisemme henkiinjäämistemme henkiinjäämisiemme partitive henkiinjäämistämme henkiinjäämisiämme inessive henkiinjäämisessämme henkiinjäämisissämme elative henkiinjäämisestämme henkiinjäämisistämme illative henkiinjäämiseemme henkiinjäämisiimme adessive henkiinjäämisellämme henkiinjäämisillämme ablative henkiinjäämiseltämme henkiinjäämisiltämme allative henkiinjäämisellemme henkiinjäämisillemme essive henkiinjäämisenämme henkiinjäämisinämme translative henkiinjäämiseksemme henkiinjäämisiksemme abessive henkiinjäämisettämme henkiinjäämisittämme instructive — — comitative — henkiinjäämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative henkiinjäämisenne henkiinjäämisenne accusative nom. henkiinjäämisenne henkiinjäämisenne gen. henkiinjäämisenne genitive henkiinjäämisenne henkiinjäämistenne henkiinjäämisienne partitive henkiinjäämistänne henkiinjäämisiänne inessive henkiinjäämisessänne henkiinjäämisissänne elative henkiinjäämisestänne henkiinjäämisistänne illative henkiinjäämiseenne henkiinjäämisiinne adessive henkiinjäämisellänne henkiinjäämisillänne ablative henkiinjäämiseltänne henkiinjäämisiltänne allative henkiinjäämisellenne henkiinjäämisillenne essive henkiinjäämisenänne henkiinjäämisinänne translative henkiinjäämiseksenne henkiinjäämisiksenne abessive henkiinjäämisettänne henkiinjäämisittänne instructive — — comitative — henkiinjäämisinenne third-person possessor singular plural nominative henkiinjäämisensä henkiinjäämisensä accusative nom. henkiinjäämisensä henkiinjäämisensä gen. henkiinjäämisensä genitive henkiinjäämisensä henkiinjäämistensä henkiinjäämisiensä partitive henkiinjäämistään henkiinjäämistänsä henkiinjäämisiään henkiinjäämisiänsä inessive henkiinjäämisessään henkiinjäämisessänsä henkiinjäämisissään henkiinjäämisissänsä elative henkiinjäämisestään henkiinjäämisestänsä henkiinjäämisistään henkiinjäämisistänsä illative henkiinjäämiseensä henkiinjäämisiinsä adessive henkiinjäämisellään henkiinjäämisellänsä henkiinjäämisillään henkiinjäämisillänsä ablative henkiinjäämiseltään henkiinjäämiseltänsä henkiinjäämisiltään henkiinjäämisiltänsä allative henkiinjäämiselleen henkiinjäämisellensä henkiinjäämisilleen henkiinjäämisillensä essive henkiinjäämisenään henkiinjäämisenänsä henkiinjäämisinään henkiinjäämisinänsä translative henkiinjäämisekseen henkiinjäämiseksensä henkiinjäämisikseen henkiinjäämisiksensä abessive henkiinjäämisettään henkiinjäämisettänsä henkiinjäämisittään henkiinjäämisittänsä instructive — — comitative — henkiinjäämisineen henkiinjäämisinensä