huidella

Finnish

Etymology

huitoa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯delːɑˣ/, [ˈhui̯de̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uidelːɑ
• Syllabification^(key): hui‧del‧la

Verb

huidella

1. (transitive, usually atelic) frequentative of huitoa (“to flail (about)”)
2. (intransitive, colloquial) to run about

Conjugation

Inflection of huidella (Kotus type 67*F/tulla, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huitelen	en huitele	1st sing.	olen huidellut	en ole huidellut
2nd sing.		huitelet	et huitele	2nd sing.	olet huidellut	et ole huidellut
3rd sing.		huitelee	ei huitele	3rd sing.	on huidellut	ei ole huidellut
1st plur.		huitelemme	emme huitele	1st plur.	olemme huidelleet	emme ole huidelleet
2nd plur.		huitelette	ette huitele	2nd plur.	olette huidelleet	ette ole huidelleet
3rd plur.		huitelevat	eivät huitele	3rd plur.	ovat huidelleet	eivät ole huidelleet
passive		huidellaan	ei huidella	passive	on huideltu	ei ole huideltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huitelin	en huidellut	1st sing.	olin huidellut	en ollut huidellut
2nd sing.		huitelit	et huidellut	2nd sing.	olit huidellut	et ollut huidellut
3rd sing.		huiteli	ei huidellut	3rd sing.	oli huidellut	ei ollut huidellut
1st plur.		huitelimme	emme huidelleet	1st plur.	olimme huidelleet	emme olleet huidelleet
2nd plur.		huitelitte	ette huidelleet	2nd plur.	olitte huidelleet	ette olleet huidelleet
3rd plur.		huitelivat	eivät huidelleet	3rd plur.	olivat huidelleet	eivät olleet huidelleet
passive		huideltiin	ei huideltu	passive	oli huideltu	ei ollut huideltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huitelisin	en huitelisi	1st sing.	olisin huidellut	en olisi huidellut
2nd sing.		huitelisit	et huitelisi	2nd sing.	olisit huidellut	et olisi huidellut
3rd sing.		huitelisi	ei huitelisi	3rd sing.	olisi huidellut	ei olisi huidellut
1st plur.		huitelisimme	emme huitelisi	1st plur.	olisimme huidelleet	emme olisi huidelleet
2nd plur.		huitelisitte	ette huitelisi	2nd plur.	olisitte huidelleet	ette olisi huidelleet
3rd plur.		huitelisivat	eivät huitelisi	3rd plur.	olisivat huidelleet	eivät olisi huidelleet
passive		huideltaisiin	ei huideltaisi	passive	olisi huideltu	ei olisi huideltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huitele	älä huitele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huidelkoon	älköön huidelko	3rd sing.	olkoon huidellut	älköön olko huidellut
1st plur.		huidelkaamme	älkäämme huidelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huidelkaa	älkää huidelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huidelkoot	älkööt huidelko	3rd plur.	olkoot huidelleet	älkööt olko huidelleet
passive		huideltakoon	älköön huideltako	passive	olkoon huideltu	älköön olko huideltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huidellen	en huidelle	1st sing.	lienen huidellut	en liene huidellut
2nd sing.		huidellet	et huidelle	2nd sing.	lienet huidellut	et liene huidellut
3rd sing.		huidellee	ei huidelle	3rd sing.	lienee huidellut	ei liene huidellut
1st plur.		huidellemme	emme huidelle	1st plur.	lienemme huidelleet	emme liene huidelleet
2nd plur.		huidellette	ette huidelle	2nd plur.	lienette huidelleet	ette liene huidelleet
3rd plur.		huidellevat	eivät huidelle	3rd plur.	lienevät huidelleet	eivät liene huidelleet
passive		huideltaneen	ei huideltane	passive	lienee huideltu	ei liene huideltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huidella		present	huiteleva	huideltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huidellakseni huidellaksemme 2nd huidellaksesi huidellaksenne 3rd huidellakseen huidellaksensa		past	huidellut	huideltu
2nd	inessive2	huidellessa	huideltaessa	agent3	huitelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huidellessani huidellessamme 2nd huidellessasi huidellessanne 3rd huidellessaan huidellessansa		negative	huitelematon
	instructive	huidellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huitelemassa	—
	elative	huitelemasta	—
	illative	huitelemaan	—
	adessive	huitelemalla	—
	abessive	huitelematta	—
	instructive	huiteleman	huideltaman
4th4	verbal noun	huiteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huitelemaisillani huitelemaisillamme 2nd huitelemaisillasi huitelemaisillanne 3rd huitelemaisillaan huitelemaisillansa

Further reading

• “huidella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02