jakautunut

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjɑkɑu̯tunut/, [ˈjɑ̝kɑ̝u̯ˌt̪unut̪]
  • Rhymes: -unut
  • Syllabification(key): ja‧kau‧tu‧nut

Adjective

[edit]

jakautunut (comparative jakautuneempi, superlative jakautunein)

  1. divided
  2. distributed
    riippumaton ja identtisesti jakautunutindependent and identically distributed

Declension

[edit]
Inflection of jakautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative jakautunut jakautuneet
genitive jakautuneen jakautuneiden
jakautuneitten
partitive jakautunutta jakautuneita
illative jakautuneeseen jakautuneisiin
jakautuneihin
singular plural
nominative jakautunut jakautuneet
accusative nom. jakautunut jakautuneet
gen. jakautuneen
genitive jakautuneen jakautuneiden
jakautuneitten
partitive jakautunutta jakautuneita
inessive jakautuneessa jakautuneissa
elative jakautuneesta jakautuneista
illative jakautuneeseen jakautuneisiin
jakautuneihin
adessive jakautuneella jakautuneilla
ablative jakautuneelta jakautuneilta
allative jakautuneelle jakautuneille
essive jakautuneena jakautuneina
translative jakautuneeksi jakautuneiksi
abessive jakautuneetta jakautuneitta
instructive jakautunein
comitative jakautuneine
Possessive forms of jakautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative jakautuneeni jakautuneeni
accusative nom. jakautuneeni jakautuneeni
gen. jakautuneeni
genitive jakautuneeni jakautuneideni
jakautuneitteni
partitive jakautunuttani jakautuneitani
inessive jakautuneessani jakautuneissani
elative jakautuneestani jakautuneistani
illative jakautuneeseeni jakautuneisiini
jakautuneihini
adessive jakautuneellani jakautuneillani
ablative jakautuneeltani jakautuneiltani
allative jakautuneelleni jakautuneilleni
essive jakautuneenani jakautuneinani
translative jakautuneekseni jakautuneikseni
abessive jakautuneettani jakautuneittani
instructive
comitative jakautuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative jakautuneesi jakautuneesi
accusative nom. jakautuneesi jakautuneesi
gen. jakautuneesi
genitive jakautuneesi jakautuneidesi
jakautuneittesi
partitive jakautunuttasi jakautuneitasi
inessive jakautuneessasi jakautuneissasi
elative jakautuneestasi jakautuneistasi
illative jakautuneeseesi jakautuneisiisi
jakautuneihisi
adessive jakautuneellasi jakautuneillasi
ablative jakautuneeltasi jakautuneiltasi
allative jakautuneellesi jakautuneillesi
essive jakautuneenasi jakautuneinasi
translative jakautuneeksesi jakautuneiksesi
abessive jakautuneettasi jakautuneittasi
instructive
comitative jakautuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative jakautuneemme jakautuneemme
accusative nom. jakautuneemme jakautuneemme
gen. jakautuneemme
genitive jakautuneemme jakautuneidemme
jakautuneittemme
partitive jakautunuttamme jakautuneitamme
inessive jakautuneessamme jakautuneissamme
elative jakautuneestamme jakautuneistamme
illative jakautuneeseemme jakautuneisiimme
jakautuneihimme
adessive jakautuneellamme jakautuneillamme
ablative jakautuneeltamme jakautuneiltamme
allative jakautuneellemme jakautuneillemme
essive jakautuneenamme jakautuneinamme
translative jakautuneeksemme jakautuneiksemme
abessive jakautuneettamme jakautuneittamme
instructive
comitative jakautuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative jakautuneenne jakautuneenne
accusative nom. jakautuneenne jakautuneenne
gen. jakautuneenne
genitive jakautuneenne jakautuneidenne
jakautuneittenne
partitive jakautunuttanne jakautuneitanne
inessive jakautuneessanne jakautuneissanne
elative jakautuneestanne jakautuneistanne
illative jakautuneeseenne jakautuneisiinne
jakautuneihinne
adessive jakautuneellanne jakautuneillanne
ablative jakautuneeltanne jakautuneiltanne
allative jakautuneellenne jakautuneillenne
essive jakautuneenanne jakautuneinanne
translative jakautuneeksenne jakautuneiksenne
abessive jakautuneettanne jakautuneittanne
instructive
comitative jakautuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative jakautuneensa jakautuneensa
accusative nom. jakautuneensa jakautuneensa
gen. jakautuneensa
genitive jakautuneensa jakautuneidensa
jakautuneittensa
partitive jakautunuttaan
jakautunuttansa
jakautuneitaan
jakautuneitansa
inessive jakautuneessaan
jakautuneessansa
jakautuneissaan
jakautuneissansa
elative jakautuneestaan
jakautuneestansa
jakautuneistaan
jakautuneistansa
illative jakautuneeseensa jakautuneisiinsa
jakautuneihinsa
adessive jakautuneellaan
jakautuneellansa
jakautuneillaan
jakautuneillansa
ablative jakautuneeltaan
jakautuneeltansa
jakautuneiltaan
jakautuneiltansa
allative jakautuneelleen
jakautuneellensa
jakautuneilleen
jakautuneillensa
essive jakautuneenaan
jakautuneenansa
jakautuneinaan
jakautuneinansa
translative jakautuneekseen
jakautuneeksensa
jakautuneikseen
jakautuneiksensa
abessive jakautuneettaan
jakautuneettansa
jakautuneittaan
jakautuneittansa
instructive
comitative jakautuneineen
jakautuneinensa

Participle

[edit]

jakautunut

  1. past active participle of jakautua

Derived terms

[edit]
compounds