kielikohtainen

Finnish

Etymology

kieli +‎ -kohtainen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯liˌkohtɑi̯nen/, [ˈk̟ie̞̯liˌko̞xt̪ɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ohtɑinen
• Syllabification^(key): kie‧li‧koh‧tai‧nen

Adjective

kielikohtainen

1. language-specific, by language, depending on the language

Declension

Inflection of kielikohtainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kielikohtainen	kielikohtaiset
genitive		kielikohtaisen	kielikohtaisten kielikohtaisien
partitive		kielikohtaista	kielikohtaisia
illative		kielikohtaiseen	kielikohtaisiin
		singular	plural
nominative		kielikohtainen	kielikohtaiset
accusative	nom.	kielikohtainen	kielikohtaiset
	gen.	kielikohtaisen
genitive		kielikohtaisen	kielikohtaisten kielikohtaisien
partitive		kielikohtaista	kielikohtaisia
inessive		kielikohtaisessa	kielikohtaisissa
elative		kielikohtaisesta	kielikohtaisista
illative		kielikohtaiseen	kielikohtaisiin
adessive		kielikohtaisella	kielikohtaisilla
ablative		kielikohtaiselta	kielikohtaisilta
allative		kielikohtaiselle	kielikohtaisille
essive		kielikohtaisena	kielikohtaisina
translative		kielikohtaiseksi	kielikohtaisiksi
abessive		kielikohtaisetta	kielikohtaisitta
instructive		—	kielikohtaisin
comitative		—	kielikohtaisine

Possessive forms of kielikohtainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kielikohtaiseni kielikohtaiseni accusative nom. kielikohtaiseni kielikohtaiseni gen. kielikohtaiseni genitive kielikohtaiseni kielikohtaisteni kielikohtaisieni partitive kielikohtaistani kielikohtaisiani inessive kielikohtaisessani kielikohtaisissani elative kielikohtaisestani kielikohtaisistani illative kielikohtaiseeni kielikohtaisiini adessive kielikohtaisellani kielikohtaisillani ablative kielikohtaiseltani kielikohtaisiltani allative kielikohtaiselleni kielikohtaisilleni essive kielikohtaisenani kielikohtaisinani translative kielikohtaisekseni kielikohtaisikseni abessive kielikohtaisettani kielikohtaisittani instructive — — comitative — kielikohtaisineni second-person singular possessor singular plural nominative kielikohtaisesi kielikohtaisesi accusative nom. kielikohtaisesi kielikohtaisesi gen. kielikohtaisesi genitive kielikohtaisesi kielikohtaistesi kielikohtaisiesi partitive kielikohtaistasi kielikohtaisiasi inessive kielikohtaisessasi kielikohtaisissasi elative kielikohtaisestasi kielikohtaisistasi illative kielikohtaiseesi kielikohtaisiisi adessive kielikohtaisellasi kielikohtaisillasi ablative kielikohtaiseltasi kielikohtaisiltasi allative kielikohtaisellesi kielikohtaisillesi essive kielikohtaisenasi kielikohtaisinasi translative kielikohtaiseksesi kielikohtaisiksesi abessive kielikohtaisettasi kielikohtaisittasi instructive — — comitative — kielikohtaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kielikohtaisemme kielikohtaisemme accusative nom. kielikohtaisemme kielikohtaisemme gen. kielikohtaisemme genitive kielikohtaisemme kielikohtaistemme kielikohtaisiemme partitive kielikohtaistamme kielikohtaisiamme inessive kielikohtaisessamme kielikohtaisissamme elative kielikohtaisestamme kielikohtaisistamme illative kielikohtaiseemme kielikohtaisiimme adessive kielikohtaisellamme kielikohtaisillamme ablative kielikohtaiseltamme kielikohtaisiltamme allative kielikohtaisellemme kielikohtaisillemme essive kielikohtaisenamme kielikohtaisinamme translative kielikohtaiseksemme kielikohtaisiksemme abessive kielikohtaisettamme kielikohtaisittamme instructive — — comitative — kielikohtaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kielikohtaisenne kielikohtaisenne accusative nom. kielikohtaisenne kielikohtaisenne gen. kielikohtaisenne genitive kielikohtaisenne kielikohtaistenne kielikohtaisienne partitive kielikohtaistanne kielikohtaisianne inessive kielikohtaisessanne kielikohtaisissanne elative kielikohtaisestanne kielikohtaisistanne illative kielikohtaiseenne kielikohtaisiinne adessive kielikohtaisellanne kielikohtaisillanne ablative kielikohtaiseltanne kielikohtaisiltanne allative kielikohtaisellenne kielikohtaisillenne essive kielikohtaisenanne kielikohtaisinanne translative kielikohtaiseksenne kielikohtaisiksenne abessive kielikohtaisettanne kielikohtaisittanne instructive — — comitative — kielikohtaisinenne third-person possessor singular plural nominative kielikohtaisensa kielikohtaisensa accusative nom. kielikohtaisensa kielikohtaisensa gen. kielikohtaisensa genitive kielikohtaisensa kielikohtaistensa kielikohtaisiensa partitive kielikohtaistaan kielikohtaistansa kielikohtaisiaan kielikohtaisiansa inessive kielikohtaisessaan kielikohtaisessansa kielikohtaisissaan kielikohtaisissansa elative kielikohtaisestaan kielikohtaisestansa kielikohtaisistaan kielikohtaisistansa illative kielikohtaiseensa kielikohtaisiinsa adessive kielikohtaisellaan kielikohtaisellansa kielikohtaisillaan kielikohtaisillansa ablative kielikohtaiseltaan kielikohtaiseltansa kielikohtaisiltaan kielikohtaisiltansa allative kielikohtaiselleen kielikohtaisellensa kielikohtaisilleen kielikohtaisillensa essive kielikohtaisenaan kielikohtaisenansa kielikohtaisinaan kielikohtaisinansa translative kielikohtaisekseen kielikohtaiseksensa kielikohtaisikseen kielikohtaisiksensa abessive kielikohtaisettaan kielikohtaisettansa kielikohtaisittaan kielikohtaisittansa instructive — — comitative — kielikohtaisineen kielikohtaisinensa

Derived terms

• kielikohtaisesti
• kielikohtaisuus