kintakkain

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From kintaa- (glove) +‎ -kkain.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

kintakkain

  1. diminutive of kinnas
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 13:
      Ollaa kintakkaiset käes.
      Punastuvat korvat.
      The little leather gloves are on the hands.
      Reddened ears.

Declension

[edit]
Declension of kintakkain (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative kintakkain kintakkaiset
genitive kintakkaisen kintakkaisiin
partitive kintakkaista, kintakkaist kintakkaisia
illative kintakkaisee kintakkaisii
inessive kintakkaisees kintakkaisiis
elative kintakkaisest kintakkaisist
allative kintakkaiselle kintakkaisille
adessive kintakkaiseel kintakkaisiil
ablative kintakkaiselt kintakkaisilt
translative kintakkaiseks kintakkaisiks
essive kintakkaisenna, kintakkaiseen kintakkaisinna, kintakkaisiin
exessive1) kintakkaisent kintakkaisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.