oppilas

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oppi (study) +‎ -las.[1] First documented use in writing in 1836 in a work by Finnish physician and translator Wolmar Schildt, in print in 1837. Originally meant ylioppilas, but no longer after about 1850.[2]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈopːilɑs/, [ˈo̞pːilɑ̝s̠]
  • Rhymes: -opːilɑs
  • Syllabification(key): op‧pi‧las

Noun

[edit]

oppilas

  1. pupil (student)
  2. (military, informal) Clipping of aliupseerioppilas (NCO student).

Declension

[edit]
Inflection of oppilas (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative oppilas oppilaat
genitive oppilaan oppilaiden
oppilaitten
partitive oppilasta oppilaita
illative oppilaaseen oppilaisiin
singular plural
nominative oppilas oppilaat
accusative nom. oppilas oppilaat
gen. oppilaan
genitive oppilaan oppilaiden
oppilaitten
oppilasten rare
partitive oppilasta oppilaita
inessive oppilaassa oppilaissa
elative oppilaasta oppilaista
illative oppilaaseen oppilaisiin
oppilaihin rare
adessive oppilaalla oppilailla
ablative oppilaalta oppilailta
allative oppilaalle oppilaille
essive oppilaana oppilaina
translative oppilaaksi oppilaiksi
abessive oppilaatta oppilaitta
instructive oppilain
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oppilas (Kotus type 41/vieras, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oppilaani oppilaani
accusative nom. oppilaani oppilaani
gen. oppilaani
genitive oppilaani oppilaideni
oppilaitteni
oppilasteni rare
partitive oppilastani oppilaitani
inessive oppilaassani oppilaissani
elative oppilaastani oppilaistani
illative oppilaaseeni oppilaisiini
oppilaihini rare
adessive oppilaallani oppilaillani
ablative oppilaaltani oppilailtani
allative oppilaalleni oppilailleni
essive oppilaanani oppilainani
translative oppilaakseni oppilaikseni
abessive oppilaattani oppilaittani
instructive
comitative oppilaineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oppilaasi oppilaasi
accusative nom. oppilaasi oppilaasi
gen. oppilaasi
genitive oppilaasi oppilaidesi
oppilaittesi
oppilastesi rare
partitive oppilastasi oppilaitasi
inessive oppilaassasi oppilaissasi
elative oppilaastasi oppilaistasi
illative oppilaaseesi oppilaisiisi
oppilaihisi rare
adessive oppilaallasi oppilaillasi
ablative oppilaaltasi oppilailtasi
allative oppilaallesi oppilaillesi
essive oppilaanasi oppilainasi
translative oppilaaksesi oppilaiksesi
abessive oppilaattasi oppilaittasi
instructive
comitative oppilainesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oppilaamme oppilaamme
accusative nom. oppilaamme oppilaamme
gen. oppilaamme
genitive oppilaamme oppilaidemme
oppilaittemme
oppilastemme rare
partitive oppilastamme oppilaitamme
inessive oppilaassamme oppilaissamme
elative oppilaastamme oppilaistamme
illative oppilaaseemme oppilaisiimme
oppilaihimme rare
adessive oppilaallamme oppilaillamme
ablative oppilaaltamme oppilailtamme
allative oppilaallemme oppilaillemme
essive oppilaanamme oppilainamme
translative oppilaaksemme oppilaiksemme
abessive oppilaattamme oppilaittamme
instructive
comitative oppilainemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oppilaanne oppilaanne
accusative nom. oppilaanne oppilaanne
gen. oppilaanne
genitive oppilaanne oppilaidenne
oppilaittenne
oppilastenne rare
partitive oppilastanne oppilaitanne
inessive oppilaassanne oppilaissanne
elative oppilaastanne oppilaistanne
illative oppilaaseenne oppilaisiinne
oppilaihinne rare
adessive oppilaallanne oppilaillanne
ablative oppilaaltanne oppilailtanne
allative oppilaallenne oppilaillenne
essive oppilaananne oppilainanne
translative oppilaaksenne oppilaiksenne
abessive oppilaattanne oppilaittanne
instructive
comitative oppilainenne
third-person possessor
singular plural
nominative oppilaansa oppilaansa
accusative nom. oppilaansa oppilaansa
gen. oppilaansa
genitive oppilaansa oppilaidensa
oppilaittensa
oppilastensa rare
partitive oppilastaan
oppilastansa
oppilaitaan
oppilaitansa
inessive oppilaassaan
oppilaassansa
oppilaissaan
oppilaissansa
elative oppilaastaan
oppilaastansa
oppilaistaan
oppilaistansa
illative oppilaaseensa oppilaisiinsa
oppilaihinsa rare
adessive oppilaallaan
oppilaallansa
oppilaillaan
oppilaillansa
ablative oppilaaltaan
oppilaaltansa
oppilailtaan
oppilailtansa
allative oppilaalleen
oppilaallensa
oppilailleen
oppilaillensa
essive oppilaanaan
oppilaanansa
oppilainaan
oppilainansa
translative oppilaakseen
oppilaaksensa
oppilaikseen
oppilaiksensa
abessive oppilaattaan
oppilaattansa
oppilaittaan
oppilaittansa
instructive
comitative oppilaineen
oppilainensa

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

See also

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Auli Hakulinen with Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen, and Irja Alho (2004) “§ 173 Substantiivien ja adjektiivien johtamisesta”, in Iso suomen kielioppi[1], Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, →ISBN
  2. ^ Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

Further reading

[edit]

Latin

[edit]

Verb

[edit]

oppīlās

  1. second-person singular present active indicative of oppīlō