suhteuttamaton

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuhteutːɑmɑton/, [ˈs̠uxt̪e̞ˌut̪ːɑ̝ˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): suh‧te‧ut‧ta‧ma‧ton

Adjective

suhteuttamaton

1. (typography, of a typeface) non-proportional, monospaced

Declension

Inflection of suhteuttamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		suhteuttamaton	suhteuttamattomat
genitive		suhteuttamattoman	suhteuttamattomien
partitive		suhteuttamatonta	suhteuttamattomia
illative		suhteuttamattomaan	suhteuttamattomiin
		singular	plural
nominative		suhteuttamaton	suhteuttamattomat
accusative	nom.	suhteuttamaton	suhteuttamattomat
	gen.	suhteuttamattoman
genitive		suhteuttamattoman	suhteuttamattomien suhteuttamatonten rare
partitive		suhteuttamatonta	suhteuttamattomia
inessive		suhteuttamattomassa	suhteuttamattomissa
elative		suhteuttamattomasta	suhteuttamattomista
illative		suhteuttamattomaan	suhteuttamattomiin
adessive		suhteuttamattomalla	suhteuttamattomilla
ablative		suhteuttamattomalta	suhteuttamattomilta
allative		suhteuttamattomalle	suhteuttamattomille
essive		suhteuttamattomana	suhteuttamattomina
translative		suhteuttamattomaksi	suhteuttamattomiksi
abessive		suhteuttamattomatta	suhteuttamattomitta
instructive		—	suhteuttamattomin
comitative		—	suhteuttamattomine

Possessive forms of suhteuttamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative suhteuttamattomani suhteuttamattomani accusative nom. suhteuttamattomani suhteuttamattomani gen. suhteuttamattomani genitive suhteuttamattomani suhteuttamattomieni suhteuttamatonteni rare partitive suhteuttamatontani suhteuttamattomiani inessive suhteuttamattomassani suhteuttamattomissani elative suhteuttamattomastani suhteuttamattomistani illative suhteuttamattomaani suhteuttamattomiini adessive suhteuttamattomallani suhteuttamattomillani ablative suhteuttamattomaltani suhteuttamattomiltani allative suhteuttamattomalleni suhteuttamattomilleni essive suhteuttamattomanani suhteuttamattominani translative suhteuttamattomakseni suhteuttamattomikseni abessive suhteuttamattomattani suhteuttamattomittani instructive — — comitative — suhteuttamattomineni second-person singular possessor singular plural nominative suhteuttamattomasi suhteuttamattomasi accusative nom. suhteuttamattomasi suhteuttamattomasi gen. suhteuttamattomasi genitive suhteuttamattomasi suhteuttamattomiesi suhteuttamatontesi rare partitive suhteuttamatontasi suhteuttamattomiasi inessive suhteuttamattomassasi suhteuttamattomissasi elative suhteuttamattomastasi suhteuttamattomistasi illative suhteuttamattomaasi suhteuttamattomiisi adessive suhteuttamattomallasi suhteuttamattomillasi ablative suhteuttamattomaltasi suhteuttamattomiltasi allative suhteuttamattomallesi suhteuttamattomillesi essive suhteuttamattomanasi suhteuttamattominasi translative suhteuttamattomaksesi suhteuttamattomiksesi abessive suhteuttamattomattasi suhteuttamattomittasi instructive — — comitative — suhteuttamattominesi first-person plural possessor singular plural nominative suhteuttamattomamme suhteuttamattomamme accusative nom. suhteuttamattomamme suhteuttamattomamme gen. suhteuttamattomamme genitive suhteuttamattomamme suhteuttamattomiemme suhteuttamatontemme rare partitive suhteuttamatontamme suhteuttamattomiamme inessive suhteuttamattomassamme suhteuttamattomissamme elative suhteuttamattomastamme suhteuttamattomistamme illative suhteuttamattomaamme suhteuttamattomiimme adessive suhteuttamattomallamme suhteuttamattomillamme ablative suhteuttamattomaltamme suhteuttamattomiltamme allative suhteuttamattomallemme suhteuttamattomillemme essive suhteuttamattomanamme suhteuttamattominamme translative suhteuttamattomaksemme suhteuttamattomiksemme abessive suhteuttamattomattamme suhteuttamattomittamme instructive — — comitative — suhteuttamattominemme second-person plural possessor singular plural nominative suhteuttamattomanne suhteuttamattomanne accusative nom. suhteuttamattomanne suhteuttamattomanne gen. suhteuttamattomanne genitive suhteuttamattomanne suhteuttamattomienne suhteuttamatontenne rare partitive suhteuttamatontanne suhteuttamattomianne inessive suhteuttamattomassanne suhteuttamattomissanne elative suhteuttamattomastanne suhteuttamattomistanne illative suhteuttamattomaanne suhteuttamattomiinne adessive suhteuttamattomallanne suhteuttamattomillanne ablative suhteuttamattomaltanne suhteuttamattomiltanne allative suhteuttamattomallenne suhteuttamattomillenne essive suhteuttamattomananne suhteuttamattominanne translative suhteuttamattomaksenne suhteuttamattomiksenne abessive suhteuttamattomattanne suhteuttamattomittanne instructive — — comitative — suhteuttamattominenne third-person possessor singular plural nominative suhteuttamattomansa suhteuttamattomansa accusative nom. suhteuttamattomansa suhteuttamattomansa gen. suhteuttamattomansa genitive suhteuttamattomansa suhteuttamattomiensa suhteuttamatontensa rare partitive suhteuttamatontaan suhteuttamatontansa suhteuttamattomiaan suhteuttamattomiansa inessive suhteuttamattomassaan suhteuttamattomassansa suhteuttamattomissaan suhteuttamattomissansa elative suhteuttamattomastaan suhteuttamattomastansa suhteuttamattomistaan suhteuttamattomistansa illative suhteuttamattomaansa suhteuttamattomiinsa adessive suhteuttamattomallaan suhteuttamattomallansa suhteuttamattomillaan suhteuttamattomillansa ablative suhteuttamattomaltaan suhteuttamattomaltansa suhteuttamattomiltaan suhteuttamattomiltansa allative suhteuttamattomalleen suhteuttamattomallensa suhteuttamattomilleen suhteuttamattomillensa essive suhteuttamattomanaan suhteuttamattomanansa suhteuttamattominaan suhteuttamattominansa translative suhteuttamattomakseen suhteuttamattomaksensa suhteuttamattomikseen suhteuttamattomiksensa abessive suhteuttamattomattaan suhteuttamattomattansa suhteuttamattomittaan suhteuttamattomittansa instructive — — comitative — suhteuttamattomineen suhteuttamattominensa

Antonyms

• suhteutettu

Participle

suhteuttamaton

1. negative participle of suhteuttaa