uskonopillinen

Finnish

Etymology

uskon +‎ opillinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuskonˌopilːinen/, [ˈus̠ko̞nˌo̞pilˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): us‧kon‧o‧pil‧li‧nen

Adjective

uskonopillinen

1. dogmatic, doctrinaire

Declension

Inflection of uskonopillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		uskonopillinen	uskonopilliset
genitive		uskonopillisen	uskonopillisten uskonopillisien
partitive		uskonopillista	uskonopillisia
illative		uskonopilliseen	uskonopillisiin
		singular	plural
nominative		uskonopillinen	uskonopilliset
accusative	nom.	uskonopillinen	uskonopilliset
	gen.	uskonopillisen
genitive		uskonopillisen	uskonopillisten uskonopillisien
partitive		uskonopillista	uskonopillisia
inessive		uskonopillisessa	uskonopillisissa
elative		uskonopillisesta	uskonopillisista
illative		uskonopilliseen	uskonopillisiin
adessive		uskonopillisella	uskonopillisilla
ablative		uskonopilliselta	uskonopillisilta
allative		uskonopilliselle	uskonopillisille
essive		uskonopillisena	uskonopillisina
translative		uskonopilliseksi	uskonopillisiksi
abessive		uskonopillisetta	uskonopillisitta
instructive		—	uskonopillisin
comitative		—	uskonopillisine

Possessive forms of uskonopillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative uskonopilliseni uskonopilliseni accusative nom. uskonopilliseni uskonopilliseni gen. uskonopilliseni genitive uskonopilliseni uskonopillisteni uskonopillisieni partitive uskonopillistani uskonopillisiani inessive uskonopillisessani uskonopillisissani elative uskonopillisestani uskonopillisistani illative uskonopilliseeni uskonopillisiini adessive uskonopillisellani uskonopillisillani ablative uskonopilliseltani uskonopillisiltani allative uskonopilliselleni uskonopillisilleni essive uskonopillisenani uskonopillisinani translative uskonopillisekseni uskonopillisikseni abessive uskonopillisettani uskonopillisittani instructive — — comitative — uskonopillisineni second-person singular possessor singular plural nominative uskonopillisesi uskonopillisesi accusative nom. uskonopillisesi uskonopillisesi gen. uskonopillisesi genitive uskonopillisesi uskonopillistesi uskonopillisiesi partitive uskonopillistasi uskonopillisiasi inessive uskonopillisessasi uskonopillisissasi elative uskonopillisestasi uskonopillisistasi illative uskonopilliseesi uskonopillisiisi adessive uskonopillisellasi uskonopillisillasi ablative uskonopilliseltasi uskonopillisiltasi allative uskonopillisellesi uskonopillisillesi essive uskonopillisenasi uskonopillisinasi translative uskonopilliseksesi uskonopillisiksesi abessive uskonopillisettasi uskonopillisittasi instructive — — comitative — uskonopillisinesi first-person plural possessor singular plural nominative uskonopillisemme uskonopillisemme accusative nom. uskonopillisemme uskonopillisemme gen. uskonopillisemme genitive uskonopillisemme uskonopillistemme uskonopillisiemme partitive uskonopillistamme uskonopillisiamme inessive uskonopillisessamme uskonopillisissamme elative uskonopillisestamme uskonopillisistamme illative uskonopilliseemme uskonopillisiimme adessive uskonopillisellamme uskonopillisillamme ablative uskonopilliseltamme uskonopillisiltamme allative uskonopillisellemme uskonopillisillemme essive uskonopillisenamme uskonopillisinamme translative uskonopilliseksemme uskonopillisiksemme abessive uskonopillisettamme uskonopillisittamme instructive — — comitative — uskonopillisinemme second-person plural possessor singular plural nominative uskonopillisenne uskonopillisenne accusative nom. uskonopillisenne uskonopillisenne gen. uskonopillisenne genitive uskonopillisenne uskonopillistenne uskonopillisienne partitive uskonopillistanne uskonopillisianne inessive uskonopillisessanne uskonopillisissanne elative uskonopillisestanne uskonopillisistanne illative uskonopilliseenne uskonopillisiinne adessive uskonopillisellanne uskonopillisillanne ablative uskonopilliseltanne uskonopillisiltanne allative uskonopillisellenne uskonopillisillenne essive uskonopillisenanne uskonopillisinanne translative uskonopilliseksenne uskonopillisiksenne abessive uskonopillisettanne uskonopillisittanne instructive — — comitative — uskonopillisinenne third-person possessor singular plural nominative uskonopillisensa uskonopillisensa accusative nom. uskonopillisensa uskonopillisensa gen. uskonopillisensa genitive uskonopillisensa uskonopillistensa uskonopillisiensa partitive uskonopillistaan uskonopillistansa uskonopillisiaan uskonopillisiansa inessive uskonopillisessaan uskonopillisessansa uskonopillisissaan uskonopillisissansa elative uskonopillisestaan uskonopillisestansa uskonopillisistaan uskonopillisistansa illative uskonopilliseensa uskonopillisiinsa adessive uskonopillisellaan uskonopillisellansa uskonopillisillaan uskonopillisillansa ablative uskonopilliseltaan uskonopilliseltansa uskonopillisiltaan uskonopillisiltansa allative uskonopilliselleen uskonopillisellensa uskonopillisilleen uskonopillisillensa essive uskonopillisenaan uskonopillisenansa uskonopillisinaan uskonopillisinansa translative uskonopillisekseen uskonopilliseksensa uskonopillisikseen uskonopillisiksensa abessive uskonopillisettaan uskonopillisettansa uskonopillisittaan uskonopillisittansa instructive — — comitative — uskonopillisineen uskonopillisinensa

Derived terms

• uskonopillisesti

Further reading

• “uskonopillinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04