vastaamaton

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vastata +‎ -maton

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑstɑːmɑton/, [ˈʋɑ̝s̠tɑ̝ːˌmɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑton
  • Syllabification(key): vas‧taa‧ma‧ton

Adjective

[edit]

vastaamaton

  1. unanswered

Declension

[edit]
Inflection of vastaamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative vastaamaton vastaamattomat
genitive vastaamattoman vastaamattomien
partitive vastaamatonta vastaamattomia
illative vastaamattomaan vastaamattomiin
singular plural
nominative vastaamaton vastaamattomat
accusative nom. vastaamaton vastaamattomat
gen. vastaamattoman
genitive vastaamattoman vastaamattomien
vastaamatonten rare
partitive vastaamatonta vastaamattomia
inessive vastaamattomassa vastaamattomissa
elative vastaamattomasta vastaamattomista
illative vastaamattomaan vastaamattomiin
adessive vastaamattomalla vastaamattomilla
ablative vastaamattomalta vastaamattomilta
allative vastaamattomalle vastaamattomille
essive vastaamattomana vastaamattomina
translative vastaamattomaksi vastaamattomiksi
abessive vastaamattomatta vastaamattomitta
instructive vastaamattomin
comitative vastaamattomine
Possessive forms of vastaamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vastaamattomani vastaamattomani
accusative nom. vastaamattomani vastaamattomani
gen. vastaamattomani
genitive vastaamattomani vastaamattomieni
vastaamatonteni rare
partitive vastaamatontani vastaamattomiani
inessive vastaamattomassani vastaamattomissani
elative vastaamattomastani vastaamattomistani
illative vastaamattomaani vastaamattomiini
adessive vastaamattomallani vastaamattomillani
ablative vastaamattomaltani vastaamattomiltani
allative vastaamattomalleni vastaamattomilleni
essive vastaamattomanani vastaamattominani
translative vastaamattomakseni vastaamattomikseni
abessive vastaamattomattani vastaamattomittani
instructive
comitative vastaamattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vastaamattomasi vastaamattomasi
accusative nom. vastaamattomasi vastaamattomasi
gen. vastaamattomasi
genitive vastaamattomasi vastaamattomiesi
vastaamatontesi rare
partitive vastaamatontasi vastaamattomiasi
inessive vastaamattomassasi vastaamattomissasi
elative vastaamattomastasi vastaamattomistasi
illative vastaamattomaasi vastaamattomiisi
adessive vastaamattomallasi vastaamattomillasi
ablative vastaamattomaltasi vastaamattomiltasi
allative vastaamattomallesi vastaamattomillesi
essive vastaamattomanasi vastaamattominasi
translative vastaamattomaksesi vastaamattomiksesi
abessive vastaamattomattasi vastaamattomittasi
instructive
comitative vastaamattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vastaamattomamme vastaamattomamme
accusative nom. vastaamattomamme vastaamattomamme
gen. vastaamattomamme
genitive vastaamattomamme vastaamattomiemme
vastaamatontemme rare
partitive vastaamatontamme vastaamattomiamme
inessive vastaamattomassamme vastaamattomissamme
elative vastaamattomastamme vastaamattomistamme
illative vastaamattomaamme vastaamattomiimme
adessive vastaamattomallamme vastaamattomillamme
ablative vastaamattomaltamme vastaamattomiltamme
allative vastaamattomallemme vastaamattomillemme
essive vastaamattomanamme vastaamattominamme
translative vastaamattomaksemme vastaamattomiksemme
abessive vastaamattomattamme vastaamattomittamme
instructive
comitative vastaamattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vastaamattomanne vastaamattomanne
accusative nom. vastaamattomanne vastaamattomanne
gen. vastaamattomanne
genitive vastaamattomanne vastaamattomienne
vastaamatontenne rare
partitive vastaamatontanne vastaamattomianne
inessive vastaamattomassanne vastaamattomissanne
elative vastaamattomastanne vastaamattomistanne
illative vastaamattomaanne vastaamattomiinne
adessive vastaamattomallanne vastaamattomillanne
ablative vastaamattomaltanne vastaamattomiltanne
allative vastaamattomallenne vastaamattomillenne
essive vastaamattomananne vastaamattominanne
translative vastaamattomaksenne vastaamattomiksenne
abessive vastaamattomattanne vastaamattomittanne
instructive
comitative vastaamattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative vastaamattomansa vastaamattomansa
accusative nom. vastaamattomansa vastaamattomansa
gen. vastaamattomansa
genitive vastaamattomansa vastaamattomiensa
vastaamatontensa rare
partitive vastaamatontaan
vastaamatontansa
vastaamattomiaan
vastaamattomiansa
inessive vastaamattomassaan
vastaamattomassansa
vastaamattomissaan
vastaamattomissansa
elative vastaamattomastaan
vastaamattomastansa
vastaamattomistaan
vastaamattomistansa
illative vastaamattomaansa vastaamattomiinsa
adessive vastaamattomallaan
vastaamattomallansa
vastaamattomillaan
vastaamattomillansa
ablative vastaamattomaltaan
vastaamattomaltansa
vastaamattomiltaan
vastaamattomiltansa
allative vastaamattomalleen
vastaamattomallensa
vastaamattomilleen
vastaamattomillensa
essive vastaamattomanaan
vastaamattomanansa
vastaamattominaan
vastaamattominansa
translative vastaamattomakseen
vastaamattomaksensa
vastaamattomikseen
vastaamattomiksensa
abessive vastaamattomattaan
vastaamattomattansa
vastaamattomittaan
vastaamattomittansa
instructive
comitative vastaamattomineen
vastaamattominensa

Derived terms

[edit]

Participle

[edit]

vastaamaton

  1. negative participle of vastata

Further reading

[edit]