yksiterminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yksi +‎ termi +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyksiˌterminen/, [ˈyks̠iˌt̪e̞rmine̞n]
  • Rhymes: -erminen
  • Syllabification(key): yk‧si‧ter‧mi‧nen

Adjective

[edit]

yksiterminen (not comparable)

  1. (mathematics) monomial (relative to a polynomial consisting of one term)

Declension

[edit]
Inflection of yksiterminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksiterminen yksitermiset
genitive yksitermisen yksitermisten
yksitermisien
partitive yksitermistä yksitermisiä
illative yksitermiseen yksitermisiin
singular plural
nominative yksiterminen yksitermiset
accusative nom. yksiterminen yksitermiset
gen. yksitermisen
genitive yksitermisen yksitermisten
yksitermisien
partitive yksitermistä yksitermisiä
inessive yksitermisessä yksitermisissä
elative yksitermisestä yksitermisistä
illative yksitermiseen yksitermisiin
adessive yksitermisellä yksitermisillä
ablative yksitermiseltä yksitermisiltä
allative yksitermiselle yksitermisille
essive yksitermisenä yksitermisinä
translative yksitermiseksi yksitermisiksi
abessive yksitermisettä yksitermisittä
instructive yksitermisin
comitative yksitermisine
Possessive forms of yksiterminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative yksitermiseni yksitermiseni
accusative nom. yksitermiseni yksitermiseni
gen. yksitermiseni
genitive yksitermiseni yksitermisteni
yksitermisieni
partitive yksitermistäni yksitermisiäni
inessive yksitermisessäni yksitermisissäni
elative yksitermisestäni yksitermisistäni
illative yksitermiseeni yksitermisiini
adessive yksitermiselläni yksitermisilläni
ablative yksitermiseltäni yksitermisiltäni
allative yksitermiselleni yksitermisilleni
essive yksitermisenäni yksitermisinäni
translative yksitermisekseni yksitermisikseni
abessive yksitermisettäni yksitermisittäni
instructive
comitative yksitermisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yksitermisesi yksitermisesi
accusative nom. yksitermisesi yksitermisesi
gen. yksitermisesi
genitive yksitermisesi yksitermistesi
yksitermisiesi
partitive yksitermistäsi yksitermisiäsi
inessive yksitermisessäsi yksitermisissäsi
elative yksitermisestäsi yksitermisistäsi
illative yksitermiseesi yksitermisiisi
adessive yksitermiselläsi yksitermisilläsi
ablative yksitermiseltäsi yksitermisiltäsi
allative yksitermisellesi yksitermisillesi
essive yksitermisenäsi yksitermisinäsi
translative yksitermiseksesi yksitermisiksesi
abessive yksitermisettäsi yksitermisittäsi
instructive
comitative yksitermisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yksitermisemme yksitermisemme
accusative nom. yksitermisemme yksitermisemme
gen. yksitermisemme
genitive yksitermisemme yksitermistemme
yksitermisiemme
partitive yksitermistämme yksitermisiämme
inessive yksitermisessämme yksitermisissämme
elative yksitermisestämme yksitermisistämme
illative yksitermiseemme yksitermisiimme
adessive yksitermisellämme yksitermisillämme
ablative yksitermiseltämme yksitermisiltämme
allative yksitermisellemme yksitermisillemme
essive yksitermisenämme yksitermisinämme
translative yksitermiseksemme yksitermisiksemme
abessive yksitermisettämme yksitermisittämme
instructive
comitative yksitermisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yksitermisenne yksitermisenne
accusative nom. yksitermisenne yksitermisenne
gen. yksitermisenne
genitive yksitermisenne yksitermistenne
yksitermisienne
partitive yksitermistänne yksitermisiänne
inessive yksitermisessänne yksitermisissänne
elative yksitermisestänne yksitermisistänne
illative yksitermiseenne yksitermisiinne
adessive yksitermisellänne yksitermisillänne
ablative yksitermiseltänne yksitermisiltänne
allative yksitermisellenne yksitermisillenne
essive yksitermisenänne yksitermisinänne
translative yksitermiseksenne yksitermisiksenne
abessive yksitermisettänne yksitermisittänne
instructive
comitative yksitermisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yksitermisensä yksitermisensä
accusative nom. yksitermisensä yksitermisensä
gen. yksitermisensä
genitive yksitermisensä yksitermistensä
yksitermisiensä
partitive yksitermistään
yksitermistänsä
yksitermisiään
yksitermisiänsä
inessive yksitermisessään
yksitermisessänsä
yksitermisissään
yksitermisissänsä
elative yksitermisestään
yksitermisestänsä
yksitermisistään
yksitermisistänsä
illative yksitermiseensä yksitermisiinsä
adessive yksitermisellään
yksitermisellänsä
yksitermisillään
yksitermisillänsä
ablative yksitermiseltään
yksitermiseltänsä
yksitermisiltään
yksitermisiltänsä
allative yksitermiselleen
yksitermisellensä
yksitermisilleen
yksitermisillensä
essive yksitermisenään
yksitermisenänsä
yksitermisinään
yksitermisinänsä
translative yksitermisekseen
yksitermiseksensä
yksitermisikseen
yksitermisiksensä
abessive yksitermisettään
yksitermisettänsä
yksitermisittään
yksitermisittänsä
instructive
comitative yksitermisineen
yksitermisinensä