yleiskielinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yleiskieli +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈylei̯sˌkie̯linen/, [ˈyle̞i̯s̠ˌk̟ie̞̯line̞n]
  • Rhymes: -ielinen
  • Syllabification(key): y‧leis‧kie‧li‧nen

Adjective

[edit]

yleiskielinen

  1. standard language (expressed in standard language)

Declension

[edit]
Inflection of yleiskielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yleiskielinen yleiskieliset
genitive yleiskielisen yleiskielisten
yleiskielisien
partitive yleiskielista yleiskielisia
illative yleiskieliseen yleiskielisiin
singular plural
nominative yleiskielinen yleiskieliset
accusative nom. yleiskielinen yleiskieliset
gen. yleiskielisen
genitive yleiskielisen yleiskielisten
yleiskielisien
partitive yleiskielista yleiskielisia
inessive yleiskielisessa yleiskielisissa
elative yleiskielisesta yleiskielisista
illative yleiskieliseen yleiskielisiin
adessive yleiskielisella yleiskielisilla
ablative yleiskieliselta yleiskielisilta
allative yleiskieliselle yleiskielisille
essive yleiskielisena yleiskielisina
translative yleiskieliseksi yleiskielisiksi
abessive yleiskielisetta yleiskielisitta
instructive yleiskielisin
comitative yleiskielisine
Possessive forms of yleiskielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative yleiskieliseni yleiskieliseni
accusative nom. yleiskieliseni yleiskieliseni
gen. yleiskieliseni
genitive yleiskieliseni yleiskielisteni
yleiskielisieni
partitive yleiskielistani yleiskielisiani
inessive yleiskielisessani yleiskielisissani
elative yleiskielisestani yleiskielisistani
illative yleiskieliseeni yleiskielisiini
adessive yleiskielisellani yleiskielisillani
ablative yleiskieliseltani yleiskielisiltani
allative yleiskieliselleni yleiskielisilleni
essive yleiskielisenani yleiskielisinani
translative yleiskielisekseni yleiskielisikseni
abessive yleiskielisettani yleiskielisittani
instructive
comitative yleiskielisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yleiskielisesi yleiskielisesi
accusative nom. yleiskielisesi yleiskielisesi
gen. yleiskielisesi
genitive yleiskielisesi yleiskielistesi
yleiskielisiesi
partitive yleiskielistasi yleiskielisiasi
inessive yleiskielisessasi yleiskielisissasi
elative yleiskielisestasi yleiskielisistasi
illative yleiskieliseesi yleiskielisiisi
adessive yleiskielisellasi yleiskielisillasi
ablative yleiskieliseltasi yleiskielisiltasi
allative yleiskielisellesi yleiskielisillesi
essive yleiskielisenasi yleiskielisinasi
translative yleiskieliseksesi yleiskielisiksesi
abessive yleiskielisettasi yleiskielisittasi
instructive
comitative yleiskielisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yleiskielisemme yleiskielisemme
accusative nom. yleiskielisemme yleiskielisemme
gen. yleiskielisemme
genitive yleiskielisemme yleiskielistemme
yleiskielisiemme
partitive yleiskielistamme yleiskielisiamme
inessive yleiskielisessamme yleiskielisissamme
elative yleiskielisestamme yleiskielisistamme
illative yleiskieliseemme yleiskielisiimme
adessive yleiskielisellamme yleiskielisillamme
ablative yleiskieliseltamme yleiskielisiltamme
allative yleiskielisellemme yleiskielisillemme
essive yleiskielisenamme yleiskielisinamme
translative yleiskieliseksemme yleiskielisiksemme
abessive yleiskielisettamme yleiskielisittamme
instructive
comitative yleiskielisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yleiskielisenne yleiskielisenne
accusative nom. yleiskielisenne yleiskielisenne
gen. yleiskielisenne
genitive yleiskielisenne yleiskielistenne
yleiskielisienne
partitive yleiskielistanne yleiskielisianne
inessive yleiskielisessanne yleiskielisissanne
elative yleiskielisestanne yleiskielisistanne
illative yleiskieliseenne yleiskielisiinne
adessive yleiskielisellanne yleiskielisillanne
ablative yleiskieliseltanne yleiskielisiltanne
allative yleiskielisellenne yleiskielisillenne
essive yleiskielisenanne yleiskielisinanne
translative yleiskieliseksenne yleiskielisiksenne
abessive yleiskielisettanne yleiskielisittanne
instructive
comitative yleiskielisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yleiskielisensa yleiskielisensa
accusative nom. yleiskielisensa yleiskielisensa
gen. yleiskielisensa
genitive yleiskielisensa yleiskielistensa
yleiskielisiensa
partitive yleiskielistaan
yleiskielistansa
yleiskielisiaan
yleiskielisiansa
inessive yleiskielisessaan
yleiskielisessansa
yleiskielisissaan
yleiskielisissansa
elative yleiskielisestaan
yleiskielisestansa
yleiskielisistaan
yleiskielisistansa
illative yleiskieliseensa yleiskielisiinsa
adessive yleiskielisellaan
yleiskielisellansa
yleiskielisillaan
yleiskielisillansa
ablative yleiskieliseltaan
yleiskieliseltansa
yleiskielisiltaan
yleiskielisiltansa
allative yleiskieliselleen
yleiskielisellensa
yleiskielisilleen
yleiskielisillensa
essive yleiskielisenaan
yleiskielisenansa
yleiskielisinaan
yleiskielisinansa
translative yleiskielisekseen
yleiskieliseksensa
yleiskielisikseen
yleiskielisiksensa
abessive yleiskielisettaan
yleiskielisettansa
yleiskielisittaan
yleiskielisittansa
instructive
comitative yleiskielisineen
yleiskielisinensa

Coordinate terms

[edit]

Further reading

[edit]