aroittaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From arka (cowardly) +‎ -oittaa.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

aroittaa

  1. (transitive) to frighten

Conjugation

[edit]
Conjugation of aroittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular aroitan en aroita 1st singular oon aroittant, oon aroittanut en oo aroittant, en oo aroittanut
2nd singular aroitat et aroita 2nd singular oot aroittant, oot aroittanut et oo aroittant, et oo aroittanut
3rd singular aroittaa ei aroita 3rd singular ono aroittant, ono aroittanut ei oo aroittant, ei oo aroittanut
1st plural aroitamma emmä aroita 1st plural oomma aroittanneet emmä oo aroittanneet
2nd plural aroitatta että aroita 2nd plural ootta aroittanneet että oo aroittanneet
3rd plural aroittaat1), aroittavat2), aroitettaa evät aroita, ei aroiteta 3rd plural ovat aroittanneet evät oo aroittanneet, ei oo aroitettu
impersonal aroitettaa ei aroiteta impersonal ono aroitettu ei oo aroitettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular aroitin en aroittant, en aroittanut 1st singular olin aroittant, olin aroittanut en olt aroittant, en olt aroittanut
2nd singular aroitit et aroittant, et aroittanut 2nd singular olit aroittant, olit aroittanut et olt aroittant, et olt aroittanut
3rd singular aroitti ei aroittant, ei aroittanut 3rd singular oli aroittant, oli aroittanut ei olt aroittant, ei olt aroittanut
1st plural aroitimma emmä aroittanneet 1st plural olimma aroittanneet emmä olleet aroittanneet
2nd plural aroititta että aroittanneet 2nd plural olitta aroittanneet että olleet aroittanneet
3rd plural aroittiit1), aroittivat2), aroitettii evät aroittanneet, ei aroitettu 3rd plural olivat aroittanneet evät olleet aroittanneet, ei olt aroitettu
impersonal aroitettii ei aroitettu impersonal oli aroitettu ei olt aroitettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular aroittaisin en aroittais 1st singular olisin aroittant, olisin aroittanut en olis aroittant, en olis aroittanut
2nd singular aroittaisit, aroittaist1) et aroittais 2nd singular olisit aroittant, olisit aroittanut et olis aroittant, et olis aroittanut
3rd singular aroittais ei aroittais 3rd singular olis aroittant, olis aroittanut ei olis aroittant, ei olis aroittanut
1st plural aroittaisimma emmä aroittais 1st plural olisimma aroittanneet emmä olis aroittanneet
2nd plural aroittaisitta että aroittais 2nd plural olisitta aroittanneet että olis aroittanneet
3rd plural aroittaisiit1), aroittaisivat2), aroitettais evät aroittais, ei aroitettais 3rd plural olisivat aroittanneet evät olis aroittanneet, ei olis aroitettu
impersonal aroitettais ei aroitettais impersonal olis aroitettu ei olis aroitettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular aroita elä aroita 2nd singular oo aroittant, oo aroittanut elä oo aroittant, elä oo aroittanut
3rd singular aroittakkoo elköö aroittako 3rd singular olkoo aroittant, olkoo aroittanut elköö olko aroittant, elköö olko aroittanut
1st plural 1st plural
2nd plural aroittakkaa elkää aroittako 2nd plural olkaa aroittanneet elkää olko aroittanneet
3rd plural aroittakkoot elkööt aroittako, elköö aroitettako 3rd plural olkoot aroittanneet elkööt olko aroittanneet, elköö olko aroitettu
impersonal aroitettakoo elköö aroitettako impersonal olkoo aroitettu elköö olko aroitettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular aroittanen en aroittane
2nd singular aroittanet et aroittane
3rd singular aroittannoo ei aroittane
1st plural aroittanemma emmä aroittane
2nd plural aroittanetta että aroittane
3rd plural aroittannoot evät aroittane, ei aroitettane
impersonal aroitettanoo ei aroitettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st aroittaa present aroittava aroitettava
2nd inessive aroittaes past aroittant, aroittanut aroitettu
instructive aroittaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (aroittakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative aroittammaa
inessive aroittamas
elative aroittamast
abessive aroittamata
4th nominative aroittamiin
partitive aroittamista, aroittamist

Synonyms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 19