ominaistila

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ominais- +‎ tila

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈominɑi̯sˌtilɑ/, [ˈo̞minɑ̝i̯s̠ˌtilɑ̝]
  • Rhymes: -ilɑ
  • Syllabification(key): o‧mi‧nais‧ti‧la

Noun

[edit]

ominaistila

  1. eigenstate

Declension

[edit]
Inflection of ominaistila (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative ominaistila ominaistilat
genitive ominaistilan ominaistilojen
partitive ominaistilaa ominaistiloja
illative ominaistilaan ominaistiloihin
singular plural
nominative ominaistila ominaistilat
accusative nom. ominaistila ominaistilat
gen. ominaistilan
genitive ominaistilan ominaistilojen
ominaistilain rare
partitive ominaistilaa ominaistiloja
inessive ominaistilassa ominaistiloissa
elative ominaistilasta ominaistiloista
illative ominaistilaan ominaistiloihin
adessive ominaistilalla ominaistiloilla
ablative ominaistilalta ominaistiloilta
allative ominaistilalle ominaistiloille
essive ominaistilana ominaistiloina
translative ominaistilaksi ominaistiloiksi
abessive ominaistilatta ominaistiloitta
instructive ominaistiloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ominaistila (Kotus type 9/kala, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaistilani ominaistilani
accusative nom. ominaistilani ominaistilani
gen. ominaistilani
genitive ominaistilani ominaistilojeni
ominaistilaini rare
partitive ominaistilaani ominaistilojani
inessive ominaistilassani ominaistiloissani
elative ominaistilastani ominaistiloistani
illative ominaistilaani ominaistiloihini
adessive ominaistilallani ominaistiloillani
ablative ominaistilaltani ominaistiloiltani
allative ominaistilalleni ominaistiloilleni
essive ominaistilanani ominaistiloinani
translative ominaistilakseni ominaistiloikseni
abessive ominaistilattani ominaistiloittani
instructive
comitative ominaistiloineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaistilasi ominaistilasi
accusative nom. ominaistilasi ominaistilasi
gen. ominaistilasi
genitive ominaistilasi ominaistilojesi
ominaistilaisi rare
partitive ominaistilaasi ominaistilojasi
inessive ominaistilassasi ominaistiloissasi
elative ominaistilastasi ominaistiloistasi
illative ominaistilaasi ominaistiloihisi
adessive ominaistilallasi ominaistiloillasi
ablative ominaistilaltasi ominaistiloiltasi
allative ominaistilallesi ominaistiloillesi
essive ominaistilanasi ominaistiloinasi
translative ominaistilaksesi ominaistiloiksesi
abessive ominaistilattasi ominaistiloittasi
instructive
comitative ominaistiloinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaistilamme ominaistilamme
accusative nom. ominaistilamme ominaistilamme
gen. ominaistilamme
genitive ominaistilamme ominaistilojemme
ominaistilaimme rare
partitive ominaistilaamme ominaistilojamme
inessive ominaistilassamme ominaistiloissamme
elative ominaistilastamme ominaistiloistamme
illative ominaistilaamme ominaistiloihimme
adessive ominaistilallamme ominaistiloillamme
ablative ominaistilaltamme ominaistiloiltamme
allative ominaistilallemme ominaistiloillemme
essive ominaistilanamme ominaistiloinamme
translative ominaistilaksemme ominaistiloiksemme
abessive ominaistilattamme ominaistiloittamme
instructive
comitative ominaistiloinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaistilanne ominaistilanne
accusative nom. ominaistilanne ominaistilanne
gen. ominaistilanne
genitive ominaistilanne ominaistilojenne
ominaistilainne rare
partitive ominaistilaanne ominaistilojanne
inessive ominaistilassanne ominaistiloissanne
elative ominaistilastanne ominaistiloistanne
illative ominaistilaanne ominaistiloihinne
adessive ominaistilallanne ominaistiloillanne
ablative ominaistilaltanne ominaistiloiltanne
allative ominaistilallenne ominaistiloillenne
essive ominaistilananne ominaistiloinanne
translative ominaistilaksenne ominaistiloiksenne
abessive ominaistilattanne ominaistiloittanne
instructive
comitative ominaistiloinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaistilansa ominaistilansa
accusative nom. ominaistilansa ominaistilansa
gen. ominaistilansa
genitive ominaistilansa ominaistilojensa
ominaistilainsa rare
partitive ominaistilaansa ominaistilojaan
ominaistilojansa
inessive ominaistilassaan
ominaistilassansa
ominaistiloissaan
ominaistiloissansa
elative ominaistilastaan
ominaistilastansa
ominaistiloistaan
ominaistiloistansa
illative ominaistilaansa ominaistiloihinsa
adessive ominaistilallaan
ominaistilallansa
ominaistiloillaan
ominaistiloillansa
ablative ominaistilaltaan
ominaistilaltansa
ominaistiloiltaan
ominaistiloiltansa
allative ominaistilalleen
ominaistilallensa
ominaistiloilleen
ominaistiloillensa
essive ominaistilanaan
ominaistilanansa
ominaistiloinaan
ominaistiloinansa
translative ominaistilakseen
ominaistilaksensa
ominaistiloikseen
ominaistiloiksensa
abessive ominaistilattaan
ominaistilattansa
ominaistiloittaan
ominaistiloittansa
instructive
comitative ominaistiloineen
ominaistiloinensa

Anagrams

[edit]