vankkurit

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *vankkuri (compare Estonian vanker, Ingrian vankkuri, Votic vankkuri), of unknown further etymology; possibly a Germanic borrowing from an unidentified etymon.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑŋkːurit/, [ˈʋɑ̝ŋkːurit̪]
  • Rhymes: -ɑŋkːurit
  • Syllabification(key): vank‧ku‧rit

Noun

[edit]

vankkurit pl

  1. wagon (heavier four-wheeled vehicle)

Declension

[edit]
Inflection of vankkurit (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative vankkurit
genitive vankkurien
vankkureiden
vankkureitten
partitive vankkureita
vankkureja
illative vankkureihin
singular plural
nominative vankkurit
accusative nom. vankkurit
gen.
genitive vankkurien
vankkureiden
vankkureitten
partitive vankkureita
vankkureja
inessive vankkureissa
elative vankkureista
illative vankkureihin
adessive vankkureilla
ablative vankkureilta
allative vankkureille
essive vankkureina
translative vankkureiksi
abessive vankkureitta
instructive vankkurein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vankkurit (Kotus type 6/paperi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vankkurini
accusative nom. vankkurini
gen.
genitive vankkurieni
vankkureideni
vankkureitteni
partitive vankkureitani
vankkurejani
inessive vankkureissani
elative vankkureistani
illative vankkureihini
adessive vankkureillani
ablative vankkureiltani
allative vankkureilleni
essive vankkureinani
translative vankkureikseni
abessive vankkureittani
instructive
comitative vankkureineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vankkurisi
accusative nom. vankkurisi
gen.
genitive vankkuriesi
vankkureidesi
vankkureittesi
partitive vankkureitasi
vankkurejasi
inessive vankkureissasi
elative vankkureistasi
illative vankkureihisi
adessive vankkureillasi
ablative vankkureiltasi
allative vankkureillesi
essive vankkureinasi
translative vankkureiksesi
abessive vankkureittasi
instructive
comitative vankkureinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vankkurimme
accusative nom. vankkurimme
gen.
genitive vankkuriemme
vankkureidemme
vankkureittemme
partitive vankkureitamme
vankkurejamme
inessive vankkureissamme
elative vankkureistamme
illative vankkureihimme
adessive vankkureillamme
ablative vankkureiltamme
allative vankkureillemme
essive vankkureinamme
translative vankkureiksemme
abessive vankkureittamme
instructive
comitative vankkureinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vankkurinne
accusative nom. vankkurinne
gen.
genitive vankkurienne
vankkureidenne
vankkureittenne
partitive vankkureitanne
vankkurejanne
inessive vankkureissanne
elative vankkureistanne
illative vankkureihinne
adessive vankkureillanne
ablative vankkureiltanne
allative vankkureillenne
essive vankkureinanne
translative vankkureiksenne
abessive vankkureittanne
instructive
comitative vankkureinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vankkurinsa
accusative nom. vankkurinsa
gen.
genitive vankkuriensa
vankkureidensa
vankkureittensa
partitive vankkureitaan
vankkurejaan
vankkureitansa
vankkurejansa
inessive vankkureissaan
vankkureissansa
elative vankkureistaan
vankkureistansa
illative vankkureihinsa
adessive vankkureillaan
vankkureillansa
ablative vankkureiltaan
vankkureiltansa
allative vankkureilleen
vankkureillensa
essive vankkureinaan
vankkureinansa
translative vankkureikseen
vankkureiksensa
abessive vankkureittaan
vankkureittansa
instructive
comitative vankkureineen
vankkureinensa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Ingrian

[edit]

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

vankkurit

  1. nominative/accusative plural of vankkuri

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 639