vihonviimeinen

Finnish

Etymology

vihon (“alliterative fortifier”) +‎ viimeinen (“last”); see vihoviimein

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋihonˌʋiːmei̯nen/, [ˈʋiɦo̞nˌʋiːme̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -iːmeinen
• Syllabification^(key): vi‧hon‧vii‧mei‧nen

Adjective

vihonviimeinen (not comparable)

1. dead last

Declension

Inflection of vihonviimeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vihonviimeinen	vihonviimeiset
genitive		vihonviimeisen	vihonviimeisten vihonviimeisien
partitive		vihonviimeistä	vihonviimeisiä
illative		vihonviimeiseen	vihonviimeisiin
		singular	plural
nominative		vihonviimeinen	vihonviimeiset
accusative	nom.	vihonviimeinen	vihonviimeiset
	gen.	vihonviimeisen
genitive		vihonviimeisen	vihonviimeisten vihonviimeisien
partitive		vihonviimeistä	vihonviimeisiä
inessive		vihonviimeisessä	vihonviimeisissä
elative		vihonviimeisestä	vihonviimeisistä
illative		vihonviimeiseen	vihonviimeisiin
adessive		vihonviimeisellä	vihonviimeisillä
ablative		vihonviimeiseltä	vihonviimeisiltä
allative		vihonviimeiselle	vihonviimeisille
essive		vihonviimeisenä	vihonviimeisinä
translative		vihonviimeiseksi	vihonviimeisiksi
abessive		vihonviimeisettä	vihonviimeisittä
instructive		—	vihonviimeisin
comitative		—	vihonviimeisine

Possessive forms of vihonviimeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vihonviimeiseni vihonviimeiseni accusative nom. vihonviimeiseni vihonviimeiseni gen. vihonviimeiseni genitive vihonviimeiseni vihonviimeisteni vihonviimeisieni partitive vihonviimeistäni vihonviimeisiäni inessive vihonviimeisessäni vihonviimeisissäni elative vihonviimeisestäni vihonviimeisistäni illative vihonviimeiseeni vihonviimeisiini adessive vihonviimeiselläni vihonviimeisilläni ablative vihonviimeiseltäni vihonviimeisiltäni allative vihonviimeiselleni vihonviimeisilleni essive vihonviimeisenäni vihonviimeisinäni translative vihonviimeisekseni vihonviimeisikseni abessive vihonviimeisettäni vihonviimeisittäni instructive — — comitative — vihonviimeisineni second-person singular possessor singular plural nominative vihonviimeisesi vihonviimeisesi accusative nom. vihonviimeisesi vihonviimeisesi gen. vihonviimeisesi genitive vihonviimeisesi vihonviimeistesi vihonviimeisiesi partitive vihonviimeistäsi vihonviimeisiäsi inessive vihonviimeisessäsi vihonviimeisissäsi elative vihonviimeisestäsi vihonviimeisistäsi illative vihonviimeiseesi vihonviimeisiisi adessive vihonviimeiselläsi vihonviimeisilläsi ablative vihonviimeiseltäsi vihonviimeisiltäsi allative vihonviimeisellesi vihonviimeisillesi essive vihonviimeisenäsi vihonviimeisinäsi translative vihonviimeiseksesi vihonviimeisiksesi abessive vihonviimeisettäsi vihonviimeisittäsi instructive — — comitative — vihonviimeisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vihonviimeisemme vihonviimeisemme accusative nom. vihonviimeisemme vihonviimeisemme gen. vihonviimeisemme genitive vihonviimeisemme vihonviimeistemme vihonviimeisiemme partitive vihonviimeistämme vihonviimeisiämme inessive vihonviimeisessämme vihonviimeisissämme elative vihonviimeisestämme vihonviimeisistämme illative vihonviimeiseemme vihonviimeisiimme adessive vihonviimeisellämme vihonviimeisillämme ablative vihonviimeiseltämme vihonviimeisiltämme allative vihonviimeisellemme vihonviimeisillemme essive vihonviimeisenämme vihonviimeisinämme translative vihonviimeiseksemme vihonviimeisiksemme abessive vihonviimeisettämme vihonviimeisittämme instructive — — comitative — vihonviimeisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vihonviimeisenne vihonviimeisenne accusative nom. vihonviimeisenne vihonviimeisenne gen. vihonviimeisenne genitive vihonviimeisenne vihonviimeistenne vihonviimeisienne partitive vihonviimeistänne vihonviimeisiänne inessive vihonviimeisessänne vihonviimeisissänne elative vihonviimeisestänne vihonviimeisistänne illative vihonviimeiseenne vihonviimeisiinne adessive vihonviimeisellänne vihonviimeisillänne ablative vihonviimeiseltänne vihonviimeisiltänne allative vihonviimeisellenne vihonviimeisillenne essive vihonviimeisenänne vihonviimeisinänne translative vihonviimeiseksenne vihonviimeisiksenne abessive vihonviimeisettänne vihonviimeisittänne instructive — — comitative — vihonviimeisinenne third-person possessor singular plural nominative vihonviimeisensä vihonviimeisensä accusative nom. vihonviimeisensä vihonviimeisensä gen. vihonviimeisensä genitive vihonviimeisensä vihonviimeistensä vihonviimeisiensä partitive vihonviimeistään vihonviimeistänsä vihonviimeisiään vihonviimeisiänsä inessive vihonviimeisessään vihonviimeisessänsä vihonviimeisissään vihonviimeisissänsä elative vihonviimeisestään vihonviimeisestänsä vihonviimeisistään vihonviimeisistänsä illative vihonviimeiseensä vihonviimeisiinsä adessive vihonviimeisellään vihonviimeisellänsä vihonviimeisillään vihonviimeisillänsä ablative vihonviimeiseltään vihonviimeiseltänsä vihonviimeisiltään vihonviimeisiltänsä allative vihonviimeiselleen vihonviimeisellensä vihonviimeisilleen vihonviimeisillensä essive vihonviimeisenään vihonviimeisenänsä vihonviimeisinään vihonviimeisinänsä translative vihonviimeisekseen vihonviimeiseksensä vihonviimeisikseen vihonviimeisiksensä abessive vihonviimeisettään vihonviimeisettänsä vihonviimeisittään vihonviimeisittänsä instructive — — comitative — vihonviimeisineen vihonviimeisinensä

Further reading

• “vihonviimeinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04