italiantaa

Finnish

Etymology

italia +‎ -ntaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitɑliɑntɑːˣ/, [ˈit̪ɑ̝liˌɑ̝n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑntɑː
• Syllabification^(key): i‧ta‧li‧an‧taa

Verb

italiantaa

1. To translate into Italian.

Conjugation

Inflection of italiantaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		italiannan	en italianna	1st sing.	olen italiantanut	en ole italiantanut
2nd sing.		italiannat	et italianna	2nd sing.	olet italiantanut	et ole italiantanut
3rd sing.		italiantaa	ei italianna	3rd sing.	on italiantanut	ei ole italiantanut
1st plur.		italiannamme	emme italianna	1st plur.	olemme italiantaneet	emme ole italiantaneet
2nd plur.		italiannatte	ette italianna	2nd plur.	olette italiantaneet	ette ole italiantaneet
3rd plur.		italiantavat	eivät italianna	3rd plur.	ovat italiantaneet	eivät ole italiantaneet
passive		italiannetaan	ei italianneta	passive	on italiannettu	ei ole italiannettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		italiansin	en italiantanut	1st sing.	olin italiantanut	en ollut italiantanut
2nd sing.		italiansit	et italiantanut	2nd sing.	olit italiantanut	et ollut italiantanut
3rd sing.		italiansi	ei italiantanut	3rd sing.	oli italiantanut	ei ollut italiantanut
1st plur.		italiansimme	emme italiantaneet	1st plur.	olimme italiantaneet	emme olleet italiantaneet
2nd plur.		italiansitte	ette italiantaneet	2nd plur.	olitte italiantaneet	ette olleet italiantaneet
3rd plur.		italiansivat	eivät italiantaneet	3rd plur.	olivat italiantaneet	eivät olleet italiantaneet
passive		italiannettiin	ei italiannettu	passive	oli italiannettu	ei ollut italiannettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		italiantaisin	en italiantaisi	1st sing.	olisin italiantanut	en olisi italiantanut
2nd sing.		italiantaisit	et italiantaisi	2nd sing.	olisit italiantanut	et olisi italiantanut
3rd sing.		italiantaisi	ei italiantaisi	3rd sing.	olisi italiantanut	ei olisi italiantanut
1st plur.		italiantaisimme	emme italiantaisi	1st plur.	olisimme italiantaneet	emme olisi italiantaneet
2nd plur.		italiantaisitte	ette italiantaisi	2nd plur.	olisitte italiantaneet	ette olisi italiantaneet
3rd plur.		italiantaisivat	eivät italiantaisi	3rd plur.	olisivat italiantaneet	eivät olisi italiantaneet
passive		italiannettaisiin	ei italiannettaisi	passive	olisi italiannettu	ei olisi italiannettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		italianna	älä italianna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		italiantakoon	älköön italiantako	3rd sing.	olkoon italiantanut	älköön olko italiantanut
1st plur.		italiantakaamme	älkäämme italiantako	1st plur.	—	—
2nd plur.		italiantakaa	älkää italiantako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		italiantakoot	älkööt italiantako	3rd plur.	olkoot italiantaneet	älkööt olko italiantaneet
passive		italiannettakoon	älköön italiannettako	passive	olkoon italiannettu	älköön olko italiannettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		italiantanen	en italiantane	1st sing.	lienen italiantanut	en liene italiantanut
2nd sing.		italiantanet	et italiantane	2nd sing.	lienet italiantanut	et liene italiantanut
3rd sing.		italiantanee	ei italiantane	3rd sing.	lienee italiantanut	ei liene italiantanut
1st plur.		italiantanemme	emme italiantane	1st plur.	lienemme italiantaneet	emme liene italiantaneet
2nd plur.		italiantanette	ette italiantane	2nd plur.	lienette italiantaneet	ette liene italiantaneet
3rd plur.		italiantanevat	eivät italiantane	3rd plur.	lienevät italiantaneet	eivät liene italiantaneet
passive		italiannettaneen	ei italiannettane	passive	lienee italiannettu	ei liene italiannettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		italiantaa		present	italiantava	italiannettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st italiantaakseni italiantaaksemme 2nd italiantaaksesi italiantaaksenne 3rd italiantaakseen italiantaaksensa		past	italiantanut	italiannettu
2nd	inessive2	italiantaessa	italiannettaessa	agent3	italiantama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st italiantaessani italiantaessamme 2nd italiantaessasi italiantaessanne 3rd italiantaessaan italiantaessansa		negative	italiantamaton
	instructive	italiantaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form italiantaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	italiantamassa	—
	elative	italiantamasta	—
	illative	italiantamaan	—
	adessive	italiantamalla	—
	abessive	italiantamatta	—
	instructive	italiantaman	italiannettaman
4th4	verbal noun	italiantaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st italiantamaisillani italiantamaisillamme 2nd italiantamaisillasi italiantamaisillanne 3rd italiantamaisillaan italiantamaisillansa

Derived terms

• italiannos
• italiantaja