kenkuttaa

Finnish

Etymology

kenkku +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkeŋkutːɑːˣ/, [ˈk̟e̞ŋkut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -eŋkutːɑː
• Syllabification^(key): ken‧kut‧taa

Verb

kenkuttaa (colloquial)

1. (transitive, usually atelic) to annoy

Conjugation

Inflection of kenkuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kenkutan	en kenkuta	1st sing.	olen kenkuttanut	en ole kenkuttanut
2nd sing.		kenkutat	et kenkuta	2nd sing.	olet kenkuttanut	et ole kenkuttanut
3rd sing.		kenkuttaa	ei kenkuta	3rd sing.	on kenkuttanut	ei ole kenkuttanut
1st plur.		kenkutamme	emme kenkuta	1st plur.	olemme kenkuttaneet	emme ole kenkuttaneet
2nd plur.		kenkutatte	ette kenkuta	2nd plur.	olette kenkuttaneet	ette ole kenkuttaneet
3rd plur.		kenkuttavat	eivät kenkuta	3rd plur.	ovat kenkuttaneet	eivät ole kenkuttaneet
passive		kenkutetaan	ei kenkuteta	passive	on kenkutettu	ei ole kenkutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kenkutin	en kenkuttanut	1st sing.	olin kenkuttanut	en ollut kenkuttanut
2nd sing.		kenkutit	et kenkuttanut	2nd sing.	olit kenkuttanut	et ollut kenkuttanut
3rd sing.		kenkutti	ei kenkuttanut	3rd sing.	oli kenkuttanut	ei ollut kenkuttanut
1st plur.		kenkutimme	emme kenkuttaneet	1st plur.	olimme kenkuttaneet	emme olleet kenkuttaneet
2nd plur.		kenkutitte	ette kenkuttaneet	2nd plur.	olitte kenkuttaneet	ette olleet kenkuttaneet
3rd plur.		kenkuttivat	eivät kenkuttaneet	3rd plur.	olivat kenkuttaneet	eivät olleet kenkuttaneet
passive		kenkutettiin	ei kenkutettu	passive	oli kenkutettu	ei ollut kenkutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kenkuttaisin	en kenkuttaisi	1st sing.	olisin kenkuttanut	en olisi kenkuttanut
2nd sing.		kenkuttaisit	et kenkuttaisi	2nd sing.	olisit kenkuttanut	et olisi kenkuttanut
3rd sing.		kenkuttaisi	ei kenkuttaisi	3rd sing.	olisi kenkuttanut	ei olisi kenkuttanut
1st plur.		kenkuttaisimme	emme kenkuttaisi	1st plur.	olisimme kenkuttaneet	emme olisi kenkuttaneet
2nd plur.		kenkuttaisitte	ette kenkuttaisi	2nd plur.	olisitte kenkuttaneet	ette olisi kenkuttaneet
3rd plur.		kenkuttaisivat	eivät kenkuttaisi	3rd plur.	olisivat kenkuttaneet	eivät olisi kenkuttaneet
passive		kenkutettaisiin	ei kenkutettaisi	passive	olisi kenkutettu	ei olisi kenkutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kenkuta	älä kenkuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kenkuttakoon	älköön kenkuttako	3rd sing.	olkoon kenkuttanut	älköön olko kenkuttanut
1st plur.		kenkuttakaamme	älkäämme kenkuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kenkuttakaa	älkää kenkuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kenkuttakoot	älkööt kenkuttako	3rd plur.	olkoot kenkuttaneet	älkööt olko kenkuttaneet
passive		kenkutettakoon	älköön kenkutettako	passive	olkoon kenkutettu	älköön olko kenkutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kenkuttanen	en kenkuttane	1st sing.	lienen kenkuttanut	en liene kenkuttanut
2nd sing.		kenkuttanet	et kenkuttane	2nd sing.	lienet kenkuttanut	et liene kenkuttanut
3rd sing.		kenkuttanee	ei kenkuttane	3rd sing.	lienee kenkuttanut	ei liene kenkuttanut
1st plur.		kenkuttanemme	emme kenkuttane	1st plur.	lienemme kenkuttaneet	emme liene kenkuttaneet
2nd plur.		kenkuttanette	ette kenkuttane	2nd plur.	lienette kenkuttaneet	ette liene kenkuttaneet
3rd plur.		kenkuttanevat	eivät kenkuttane	3rd plur.	lienevät kenkuttaneet	eivät liene kenkuttaneet
passive		kenkutettaneen	ei kenkutettane	passive	lienee kenkutettu	ei liene kenkutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kenkuttaa		present	kenkuttava	kenkutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kenkuttaakseni kenkuttaaksemme 2nd kenkuttaaksesi kenkuttaaksenne 3rd kenkuttaakseen kenkuttaaksensa		past	kenkuttanut	kenkutettu
2nd	inessive2	kenkuttaessa	kenkutettaessa	agent3	kenkuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kenkuttaessani kenkuttaessamme 2nd kenkuttaessasi kenkuttaessanne 3rd kenkuttaessaan kenkuttaessansa		negative	kenkuttamaton
	instructive	kenkuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kenkuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kenkuttamassa	—
	elative	kenkuttamasta	—
	illative	kenkuttamaan	—
	adessive	kenkuttamalla	—
	abessive	kenkuttamatta	—
	instructive	kenkuttaman	kenkutettaman
4th4	verbal noun	kenkuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kenkuttamaisillani kenkuttamaisillamme 2nd kenkuttamaisillasi kenkuttamaisillanne 3rd kenkuttamaisillaan kenkuttamaisillansa

Derived terms

• kenkutus

 

Further reading

• “kenkuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02