koitoin

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From koti (home) +‎ -toin. Akin to Finnish koditon.

Pronunciation

[edit]

Adjective

[edit]

koitoin (comparative koittomamp)

  1. homeless

Declension

[edit]
Declension of koitoin (type 15/koitoin, tt-t gradation)
singular plural
nominative koitoin koittomat
genitive koittoman koittommiin
partitive koitointa, koitoint koittommia
illative koittommaa koittommii
inessive koittomas koittomis
elative koittomast koittomist
allative koittomalle koittomille
adessive koittomal koittomil
ablative koittomalt koittomilt
translative koittomaks koittomiks
essive koittomanna, koittommaan koittominna, koittommiin
exessive1) koittomant koittomint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 49