luoikat

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Northern Sami

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Samic *luojkkëtēk.

Pronunciation

[edit]
  • (Kautokeino) IPA(key): /ˈluo̯jːkah(t)/

Verb

[edit]

luoikat

  1. to loan, to lend
  2. to borrow

Inflection

[edit]
Even a-stem, ik-ikk gradation
infinitive luoikat
1st sing. present luoikkan
1st sing. past lūiken
infinitive luoikat action noun luoikan
present participle luoiki action inessive luoikamin
luoikame
past participle luoikan action elative luoikamis
agent participle action comitative luoikamiin
abessive luoikkakeahttá
present indicative past indicative imperative
1st singular luoikkan lūiken lūikon
2nd singular luoikkat lūiket luoikka
3rd singular luoiká luoikkai lūikos
1st dual lūike luoikkaime luoiku
2nd dual luoikabeahtti luoikkaide luoiki
3rd dual luoikaba luoikkaiga lūikoska
1st plural luoikat luoikkaimet lūikot
luoikut
2nd plural luoikabēhtet luoikkaidet lūiket
luoikit
3rd plural lūiket lūike lūikoset
connegative luoikka luoikan luoikka
conditional 1 conditional 2 potential
1st singular luoikkašin
luoikkašedjen
luoikkalin
luoikkaledjen
luoikkažan
2nd singular luoikkašit
luoikkašedjet
luoikkalit
luoikkaledjet
luoikkažat
3rd singular luoikkašii luoikkalii luoikkaža
luoikkaš
1st dual luoikkašeimme luoikkaleimme luoikkažetne
2nd dual luoikkašeidde luoikkaleidde luoikkažeahppi
3rd dual luoikkašeigga luoikkaleigga luoikkažeaba
1st plural luoikkašeimmet luoikkaleimmet luoikkažit
luoikkažat
2nd plural luoikkašeiddet luoikkaleiddet luoikkažēhpet
3rd plural luoikkaše
luoikkašedje
luoikkale
luoikkaledje
luoikkažit
connegative luoikkaše luoikkale luoikkaš

Further reading

[edit]
  • Koponen, Eino, Ruppel, Klaas, Aapala, Kirsti, editors (2002–2008), Álgu database: Etymological database of the Saami languages[1], Helsinki: Research Institute for the Languages of Finland