maailmantuska

Finnish

Etymology

maailman (“of the World”) +‎ tuska (“pain”); calque of German Weltschmerz

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑː(ˌ)ilmɑnˌtuskɑ/, [ˈmɑ̝ː(ˌ)ilmɑ̝n̪ˌt̪us̠kɑ̝]
• Rhymes: -uskɑ
• Syllabification^(key): maa‧il‧man‧tus‧ka

Noun

maailmantuska

1. world-weariness, weltschmerz

Declension

Inflection of maailmantuska (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		maailmantuska	maailmantuskat
genitive		maailmantuskan	maailmantuskien
partitive		maailmantuskaa	maailmantuskia
illative		maailmantuskaan	maailmantuskiin
		singular	plural
nominative		maailmantuska	maailmantuskat
accusative	nom.	maailmantuska	maailmantuskat
	gen.	maailmantuskan
genitive		maailmantuskan	maailmantuskien maailmantuskain rare
partitive		maailmantuskaa	maailmantuskia
inessive		maailmantuskassa	maailmantuskissa
elative		maailmantuskasta	maailmantuskista
illative		maailmantuskaan	maailmantuskiin
adessive		maailmantuskalla	maailmantuskilla
ablative		maailmantuskalta	maailmantuskilta
allative		maailmantuskalle	maailmantuskille
essive		maailmantuskana	maailmantuskina
translative		maailmantuskaksi	maailmantuskiksi
abessive		maailmantuskatta	maailmantuskitta
instructive		—	maailmantuskin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of maailmantuska (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative maailmantuskani maailmantuskani accusative nom. maailmantuskani maailmantuskani gen. maailmantuskani genitive maailmantuskani maailmantuskieni maailmantuskaini rare partitive maailmantuskaani maailmantuskiani inessive maailmantuskassani maailmantuskissani elative maailmantuskastani maailmantuskistani illative maailmantuskaani maailmantuskiini adessive maailmantuskallani maailmantuskillani ablative maailmantuskaltani maailmantuskiltani allative maailmantuskalleni maailmantuskilleni essive maailmantuskanani maailmantuskinani translative maailmantuskakseni maailmantuskikseni abessive maailmantuskattani maailmantuskittani instructive — — comitative — maailmantuskineni second-person singular possessor singular plural nominative maailmantuskasi maailmantuskasi accusative nom. maailmantuskasi maailmantuskasi gen. maailmantuskasi genitive maailmantuskasi maailmantuskiesi maailmantuskaisi rare partitive maailmantuskaasi maailmantuskiasi inessive maailmantuskassasi maailmantuskissasi elative maailmantuskastasi maailmantuskistasi illative maailmantuskaasi maailmantuskiisi adessive maailmantuskallasi maailmantuskillasi ablative maailmantuskaltasi maailmantuskiltasi allative maailmantuskallesi maailmantuskillesi essive maailmantuskanasi maailmantuskinasi translative maailmantuskaksesi maailmantuskiksesi abessive maailmantuskattasi maailmantuskittasi instructive — — comitative — maailmantuskinesi first-person plural possessor singular plural nominative maailmantuskamme maailmantuskamme accusative nom. maailmantuskamme maailmantuskamme gen. maailmantuskamme genitive maailmantuskamme maailmantuskiemme maailmantuskaimme rare partitive maailmantuskaamme maailmantuskiamme inessive maailmantuskassamme maailmantuskissamme elative maailmantuskastamme maailmantuskistamme illative maailmantuskaamme maailmantuskiimme adessive maailmantuskallamme maailmantuskillamme ablative maailmantuskaltamme maailmantuskiltamme allative maailmantuskallemme maailmantuskillemme essive maailmantuskanamme maailmantuskinamme translative maailmantuskaksemme maailmantuskiksemme abessive maailmantuskattamme maailmantuskittamme instructive — — comitative — maailmantuskinemme second-person plural possessor singular plural nominative maailmantuskanne maailmantuskanne accusative nom. maailmantuskanne maailmantuskanne gen. maailmantuskanne genitive maailmantuskanne maailmantuskienne maailmantuskainne rare partitive maailmantuskaanne maailmantuskianne inessive maailmantuskassanne maailmantuskissanne elative maailmantuskastanne maailmantuskistanne illative maailmantuskaanne maailmantuskiinne adessive maailmantuskallanne maailmantuskillanne ablative maailmantuskaltanne maailmantuskiltanne allative maailmantuskallenne maailmantuskillenne essive maailmantuskananne maailmantuskinanne translative maailmantuskaksenne maailmantuskiksenne abessive maailmantuskattanne maailmantuskittanne instructive — — comitative — maailmantuskinenne third-person possessor singular plural nominative maailmantuskansa maailmantuskansa accusative nom. maailmantuskansa maailmantuskansa gen. maailmantuskansa genitive maailmantuskansa maailmantuskiensa maailmantuskainsa rare partitive maailmantuskaansa maailmantuskiaan maailmantuskiansa inessive maailmantuskassaan maailmantuskassansa maailmantuskissaan maailmantuskissansa elative maailmantuskastaan maailmantuskastansa maailmantuskistaan maailmantuskistansa illative maailmantuskaansa maailmantuskiinsa adessive maailmantuskallaan maailmantuskallansa maailmantuskillaan maailmantuskillansa ablative maailmantuskaltaan maailmantuskaltansa maailmantuskiltaan maailmantuskiltansa allative maailmantuskalleen maailmantuskallensa maailmantuskilleen maailmantuskillensa essive maailmantuskanaan maailmantuskanansa maailmantuskinaan maailmantuskinansa translative maailmantuskakseen maailmantuskaksensa maailmantuskikseen maailmantuskiksensa abessive maailmantuskattaan maailmantuskattansa maailmantuskittaan maailmantuskittansa instructive — — comitative — maailmantuskineen maailmantuskinensa

Further reading

• “maailmantuska”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03