norjantaa

Finnish

Etymology

norja (“Norwegian”) +‎ -ntaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnorjɑntɑːˣ/, [ˈno̞rjɑ̝n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -orjɑntɑː
• Syllabification^(key): nor‧jan‧taa

Verb

norjantaa

1. to translate into Norwegian

Conjugation

Inflection of norjantaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norjannan	en norjanna	1st sing.	olen norjantanut	en ole norjantanut
2nd sing.		norjannat	et norjanna	2nd sing.	olet norjantanut	et ole norjantanut
3rd sing.		norjantaa	ei norjanna	3rd sing.	on norjantanut	ei ole norjantanut
1st plur.		norjannamme	emme norjanna	1st plur.	olemme norjantaneet	emme ole norjantaneet
2nd plur.		norjannatte	ette norjanna	2nd plur.	olette norjantaneet	ette ole norjantaneet
3rd plur.		norjantavat	eivät norjanna	3rd plur.	ovat norjantaneet	eivät ole norjantaneet
passive		norjannetaan	ei norjanneta	passive	on norjannettu	ei ole norjannettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norjansin	en norjantanut	1st sing.	olin norjantanut	en ollut norjantanut
2nd sing.		norjansit	et norjantanut	2nd sing.	olit norjantanut	et ollut norjantanut
3rd sing.		norjansi	ei norjantanut	3rd sing.	oli norjantanut	ei ollut norjantanut
1st plur.		norjansimme	emme norjantaneet	1st plur.	olimme norjantaneet	emme olleet norjantaneet
2nd plur.		norjansitte	ette norjantaneet	2nd plur.	olitte norjantaneet	ette olleet norjantaneet
3rd plur.		norjansivat	eivät norjantaneet	3rd plur.	olivat norjantaneet	eivät olleet norjantaneet
passive		norjannettiin	ei norjannettu	passive	oli norjannettu	ei ollut norjannettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norjantaisin	en norjantaisi	1st sing.	olisin norjantanut	en olisi norjantanut
2nd sing.		norjantaisit	et norjantaisi	2nd sing.	olisit norjantanut	et olisi norjantanut
3rd sing.		norjantaisi	ei norjantaisi	3rd sing.	olisi norjantanut	ei olisi norjantanut
1st plur.		norjantaisimme	emme norjantaisi	1st plur.	olisimme norjantaneet	emme olisi norjantaneet
2nd plur.		norjantaisitte	ette norjantaisi	2nd plur.	olisitte norjantaneet	ette olisi norjantaneet
3rd plur.		norjantaisivat	eivät norjantaisi	3rd plur.	olisivat norjantaneet	eivät olisi norjantaneet
passive		norjannettaisiin	ei norjannettaisi	passive	olisi norjannettu	ei olisi norjannettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		norjanna	älä norjanna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		norjantakoon	älköön norjantako	3rd sing.	olkoon norjantanut	älköön olko norjantanut
1st plur.		norjantakaamme	älkäämme norjantako	1st plur.	—	—
2nd plur.		norjantakaa	älkää norjantako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		norjantakoot	älkööt norjantako	3rd plur.	olkoot norjantaneet	älkööt olko norjantaneet
passive		norjannettakoon	älköön norjannettako	passive	olkoon norjannettu	älköön olko norjannettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norjantanen	en norjantane	1st sing.	lienen norjantanut	en liene norjantanut
2nd sing.		norjantanet	et norjantane	2nd sing.	lienet norjantanut	et liene norjantanut
3rd sing.		norjantanee	ei norjantane	3rd sing.	lienee norjantanut	ei liene norjantanut
1st plur.		norjantanemme	emme norjantane	1st plur.	lienemme norjantaneet	emme liene norjantaneet
2nd plur.		norjantanette	ette norjantane	2nd plur.	lienette norjantaneet	ette liene norjantaneet
3rd plur.		norjantanevat	eivät norjantane	3rd plur.	lienevät norjantaneet	eivät liene norjantaneet
passive		norjannettaneen	ei norjannettane	passive	lienee norjannettu	ei liene norjannettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		norjantaa		present	norjantava	norjannettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st norjantaakseni norjantaaksemme 2nd norjantaaksesi norjantaaksenne 3rd norjantaakseen norjantaaksensa		past	norjantanut	norjannettu
2nd	inessive2	norjantaessa	norjannettaessa	agent3	norjantama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st norjantaessani norjantaessamme 2nd norjantaessasi norjantaessanne 3rd norjantaessaan norjantaessansa		negative	norjantamaton
	instructive	norjantaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form norjantaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	norjantamassa	—
	elative	norjantamasta	—
	illative	norjantamaan	—
	adessive	norjantamalla	—
	abessive	norjantamatta	—
	instructive	norjantaman	norjannettaman
4th4	verbal noun	norjantaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st norjantamaisillani norjantamaisillamme 2nd norjantamaisillasi norjantamaisillanne 3rd norjantamaisillaan norjantamaisillansa

Derived terms

• norjannos

 

Related terms

• norja