oppineisuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oppinut (learned) +‎ -uus (-ness)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈopːinei̯suːs/, [ˈo̞pːiˌne̞i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -eisuːs
  • Syllabification(key): op‧pi‧nei‧suus

Noun

[edit]

oppineisuus

  1. learnedness

Declension

[edit]
Inflection of oppineisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative oppineisuus oppineisuudet
genitive oppineisuuden oppineisuuksien
partitive oppineisuutta oppineisuuksia
illative oppineisuuteen oppineisuuksiin
singular plural
nominative oppineisuus oppineisuudet
accusative nom. oppineisuus oppineisuudet
gen. oppineisuuden
genitive oppineisuuden oppineisuuksien
partitive oppineisuutta oppineisuuksia
inessive oppineisuudessa oppineisuuksissa
elative oppineisuudesta oppineisuuksista
illative oppineisuuteen oppineisuuksiin
adessive oppineisuudella oppineisuuksilla
ablative oppineisuudelta oppineisuuksilta
allative oppineisuudelle oppineisuuksille
essive oppineisuutena oppineisuuksina
translative oppineisuudeksi oppineisuuksiksi
abessive oppineisuudetta oppineisuuksitta
instructive oppineisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oppineisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oppineisuuteni oppineisuuteni
accusative nom. oppineisuuteni oppineisuuteni
gen. oppineisuuteni
genitive oppineisuuteni oppineisuuksieni
partitive oppineisuuttani oppineisuuksiani
inessive oppineisuudessani oppineisuuksissani
elative oppineisuudestani oppineisuuksistani
illative oppineisuuteeni oppineisuuksiini
adessive oppineisuudellani oppineisuuksillani
ablative oppineisuudeltani oppineisuuksiltani
allative oppineisuudelleni oppineisuuksilleni
essive oppineisuutenani oppineisuuksinani
translative oppineisuudekseni oppineisuuksikseni
abessive oppineisuudettani oppineisuuksittani
instructive
comitative oppineisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oppineisuutesi oppineisuutesi
accusative nom. oppineisuutesi oppineisuutesi
gen. oppineisuutesi
genitive oppineisuutesi oppineisuuksiesi
partitive oppineisuuttasi oppineisuuksiasi
inessive oppineisuudessasi oppineisuuksissasi
elative oppineisuudestasi oppineisuuksistasi
illative oppineisuuteesi oppineisuuksiisi
adessive oppineisuudellasi oppineisuuksillasi
ablative oppineisuudeltasi oppineisuuksiltasi
allative oppineisuudellesi oppineisuuksillesi
essive oppineisuutenasi oppineisuuksinasi
translative oppineisuudeksesi oppineisuuksiksesi
abessive oppineisuudettasi oppineisuuksittasi
instructive
comitative oppineisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oppineisuutemme oppineisuutemme
accusative nom. oppineisuutemme oppineisuutemme
gen. oppineisuutemme
genitive oppineisuutemme oppineisuuksiemme
partitive oppineisuuttamme oppineisuuksiamme
inessive oppineisuudessamme oppineisuuksissamme
elative oppineisuudestamme oppineisuuksistamme
illative oppineisuuteemme oppineisuuksiimme
adessive oppineisuudellamme oppineisuuksillamme
ablative oppineisuudeltamme oppineisuuksiltamme
allative oppineisuudellemme oppineisuuksillemme
essive oppineisuutenamme oppineisuuksinamme
translative oppineisuudeksemme oppineisuuksiksemme
abessive oppineisuudettamme oppineisuuksittamme
instructive
comitative oppineisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oppineisuutenne oppineisuutenne
accusative nom. oppineisuutenne oppineisuutenne
gen. oppineisuutenne
genitive oppineisuutenne oppineisuuksienne
partitive oppineisuuttanne oppineisuuksianne
inessive oppineisuudessanne oppineisuuksissanne
elative oppineisuudestanne oppineisuuksistanne
illative oppineisuuteenne oppineisuuksiinne
adessive oppineisuudellanne oppineisuuksillanne
ablative oppineisuudeltanne oppineisuuksiltanne
allative oppineisuudellenne oppineisuuksillenne
essive oppineisuutenanne oppineisuuksinanne
translative oppineisuudeksenne oppineisuuksiksenne
abessive oppineisuudettanne oppineisuuksittanne
instructive
comitative oppineisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative oppineisuutensa oppineisuutensa
accusative nom. oppineisuutensa oppineisuutensa
gen. oppineisuutensa
genitive oppineisuutensa oppineisuuksiensa
partitive oppineisuuttaan
oppineisuuttansa
oppineisuuksiaan
oppineisuuksiansa
inessive oppineisuudessaan
oppineisuudessansa
oppineisuuksissaan
oppineisuuksissansa
elative oppineisuudestaan
oppineisuudestansa
oppineisuuksistaan
oppineisuuksistansa
illative oppineisuuteensa oppineisuuksiinsa
adessive oppineisuudellaan
oppineisuudellansa
oppineisuuksillaan
oppineisuuksillansa
ablative oppineisuudeltaan
oppineisuudeltansa
oppineisuuksiltaan
oppineisuuksiltansa
allative oppineisuudelleen
oppineisuudellensa
oppineisuuksilleen
oppineisuuksillensa
essive oppineisuutenaan
oppineisuutenansa
oppineisuuksinaan
oppineisuuksinansa
translative oppineisuudekseen
oppineisuudeksensa
oppineisuuksikseen
oppineisuuksiksensa
abessive oppineisuudettaan
oppineisuudettansa
oppineisuuksittaan
oppineisuuksittansa
instructive
comitative oppineisuuksineen
oppineisuuksinensa

Further reading

[edit]