viisastella

Finnish

Etymology

From viisastaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiːsɑstelːɑˣ/, [ˈʋiːs̠ɑ̝s̠ˌte̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): vii‧sas‧tel‧la

Verb

viisastella

1. (intransitive) To wise off, be a smart-aleck/smart-ass.

Conjugation

Inflection of viisastella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viisastelen	en viisastele	1st sing.	olen viisastellut	en ole viisastellut
2nd sing.		viisastelet	et viisastele	2nd sing.	olet viisastellut	et ole viisastellut
3rd sing.		viisastelee	ei viisastele	3rd sing.	on viisastellut	ei ole viisastellut
1st plur.		viisastelemme	emme viisastele	1st plur.	olemme viisastelleet	emme ole viisastelleet
2nd plur.		viisastelette	ette viisastele	2nd plur.	olette viisastelleet	ette ole viisastelleet
3rd plur.		viisastelevat	eivät viisastele	3rd plur.	ovat viisastelleet	eivät ole viisastelleet
passive		viisastellaan	ei viisastella	passive	on viisasteltu	ei ole viisasteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viisastelin	en viisastellut	1st sing.	olin viisastellut	en ollut viisastellut
2nd sing.		viisastelit	et viisastellut	2nd sing.	olit viisastellut	et ollut viisastellut
3rd sing.		viisasteli	ei viisastellut	3rd sing.	oli viisastellut	ei ollut viisastellut
1st plur.		viisastelimme	emme viisastelleet	1st plur.	olimme viisastelleet	emme olleet viisastelleet
2nd plur.		viisastelitte	ette viisastelleet	2nd plur.	olitte viisastelleet	ette olleet viisastelleet
3rd plur.		viisastelivat	eivät viisastelleet	3rd plur.	olivat viisastelleet	eivät olleet viisastelleet
passive		viisasteltiin	ei viisasteltu	passive	oli viisasteltu	ei ollut viisasteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viisastelisin	en viisastelisi	1st sing.	olisin viisastellut	en olisi viisastellut
2nd sing.		viisastelisit	et viisastelisi	2nd sing.	olisit viisastellut	et olisi viisastellut
3rd sing.		viisastelisi	ei viisastelisi	3rd sing.	olisi viisastellut	ei olisi viisastellut
1st plur.		viisastelisimme	emme viisastelisi	1st plur.	olisimme viisastelleet	emme olisi viisastelleet
2nd plur.		viisastelisitte	ette viisastelisi	2nd plur.	olisitte viisastelleet	ette olisi viisastelleet
3rd plur.		viisastelisivat	eivät viisastelisi	3rd plur.	olisivat viisastelleet	eivät olisi viisastelleet
passive		viisasteltaisiin	ei viisasteltaisi	passive	olisi viisasteltu	ei olisi viisasteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		viisastele	älä viisastele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		viisastelkoon	älköön viisastelko	3rd sing.	olkoon viisastellut	älköön olko viisastellut
1st plur.		viisastelkaamme	älkäämme viisastelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		viisastelkaa	älkää viisastelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		viisastelkoot	älkööt viisastelko	3rd plur.	olkoot viisastelleet	älkööt olko viisastelleet
passive		viisasteltakoon	älköön viisasteltako	passive	olkoon viisasteltu	älköön olko viisasteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viisastellen	en viisastelle	1st sing.	lienen viisastellut	en liene viisastellut
2nd sing.		viisastellet	et viisastelle	2nd sing.	lienet viisastellut	et liene viisastellut
3rd sing.		viisastellee	ei viisastelle	3rd sing.	lienee viisastellut	ei liene viisastellut
1st plur.		viisastellemme	emme viisastelle	1st plur.	lienemme viisastelleet	emme liene viisastelleet
2nd plur.		viisastellette	ette viisastelle	2nd plur.	lienette viisastelleet	ette liene viisastelleet
3rd plur.		viisastellevat	eivät viisastelle	3rd plur.	lienevät viisastelleet	eivät liene viisastelleet
passive		viisasteltaneen	ei viisasteltane	passive	lienee viisasteltu	ei liene viisasteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		viisastella		present	viisasteleva	viisasteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viisastellakseni viisastellaksemme 2nd viisastellaksesi viisastellaksenne 3rd viisastellakseen viisastellaksensa		past	viisastellut	viisasteltu
2nd	inessive2	viisastellessa	viisasteltaessa	agent3	viisastelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st viisastellessani viisastellessamme 2nd viisastellessasi viisastellessanne 3rd viisastellessaan viisastellessansa		negative	viisastelematon
	instructive	viisastellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	viisastelemassa	—
	elative	viisastelemasta	—
	illative	viisastelemaan	—
	adessive	viisastelemalla	—
	abessive	viisastelematta	—
	instructive	viisasteleman	viisasteltaman
4th4	verbal noun	viisasteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viisastelemaisillani viisastelemaisillamme 2nd viisastelemaisillasi viisastelemaisillanne 3rd viisastelemaisillaan viisastelemaisillansa

Derived terms

nouns

• viisasteleminen
• viisastelija
• viisastelu

 

Further reading

• “viisastella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• viallisesta