voimailu

Finnish

Etymology

voima (“strength”) +‎ -illa +‎ -u

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋoi̯mɑi̯lu/, [ˈʋo̞i̯mɑ̝i̯lu]
• Rhymes: -oimɑilu
• Syllabification^(key): voi‧mai‧lu

Noun

voimailu

1. (sports) Those sports collectively which require primarily physical strength, such as weightlifting, strongman, powerlifting, arm wrestling

Usage notes

• Formerly voimailu was understood to comprise a wider array of sports, including wrestling, boxing, martial arts and bodybuilding.

Declension

Inflection of voimailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		voimailu	voimailut
genitive		voimailun	voimailujen voimailuiden voimailuitten
partitive		voimailua	voimailuja voimailuita
illative		voimailuun	voimailuihin
		singular	plural
nominative		voimailu	voimailut
accusative	nom.	voimailu	voimailut
	gen.	voimailun
genitive		voimailun	voimailujen voimailuiden voimailuitten
partitive		voimailua	voimailuja voimailuita
inessive		voimailussa	voimailuissa
elative		voimailusta	voimailuista
illative		voimailuun	voimailuihin
adessive		voimailulla	voimailuilla
ablative		voimailulta	voimailuilta
allative		voimailulle	voimailuille
essive		voimailuna	voimailuina
translative		voimailuksi	voimailuiksi
abessive		voimailutta	voimailuitta
instructive		—	voimailuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of voimailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative voimailuni voimailuni accusative nom. voimailuni voimailuni gen. voimailuni genitive voimailuni voimailujeni voimailuideni voimailuitteni partitive voimailuani voimailujani voimailuitani inessive voimailussani voimailuissani elative voimailustani voimailuistani illative voimailuuni voimailuihini adessive voimailullani voimailuillani ablative voimailultani voimailuiltani allative voimailulleni voimailuilleni essive voimailunani voimailuinani translative voimailukseni voimailuikseni abessive voimailuttani voimailuittani instructive — — comitative — voimailuineni second-person singular possessor singular plural nominative voimailusi voimailusi accusative nom. voimailusi voimailusi gen. voimailusi genitive voimailusi voimailujesi voimailuidesi voimailuittesi partitive voimailuasi voimailujasi voimailuitasi inessive voimailussasi voimailuissasi elative voimailustasi voimailuistasi illative voimailuusi voimailuihisi adessive voimailullasi voimailuillasi ablative voimailultasi voimailuiltasi allative voimailullesi voimailuillesi essive voimailunasi voimailuinasi translative voimailuksesi voimailuiksesi abessive voimailuttasi voimailuittasi instructive — — comitative — voimailuinesi first-person plural possessor singular plural nominative voimailumme voimailumme accusative nom. voimailumme voimailumme gen. voimailumme genitive voimailumme voimailujemme voimailuidemme voimailuittemme partitive voimailuamme voimailujamme voimailuitamme inessive voimailussamme voimailuissamme elative voimailustamme voimailuistamme illative voimailuumme voimailuihimme adessive voimailullamme voimailuillamme ablative voimailultamme voimailuiltamme allative voimailullemme voimailuillemme essive voimailunamme voimailuinamme translative voimailuksemme voimailuiksemme abessive voimailuttamme voimailuittamme instructive — — comitative — voimailuinemme second-person plural possessor singular plural nominative voimailunne voimailunne accusative nom. voimailunne voimailunne gen. voimailunne genitive voimailunne voimailujenne voimailuidenne voimailuittenne partitive voimailuanne voimailujanne voimailuitanne inessive voimailussanne voimailuissanne elative voimailustanne voimailuistanne illative voimailuunne voimailuihinne adessive voimailullanne voimailuillanne ablative voimailultanne voimailuiltanne allative voimailullenne voimailuillenne essive voimailunanne voimailuinanne translative voimailuksenne voimailuiksenne abessive voimailuttanne voimailuittanne instructive — — comitative — voimailuinenne third-person possessor singular plural nominative voimailunsa voimailunsa accusative nom. voimailunsa voimailunsa gen. voimailunsa genitive voimailunsa voimailujensa voimailuidensa voimailuittensa partitive voimailuaan voimailuansa voimailujaan voimailuitaan voimailujansa voimailuitansa inessive voimailussaan voimailussansa voimailuissaan voimailuissansa elative voimailustaan voimailustansa voimailuistaan voimailuistansa illative voimailuunsa voimailuihinsa adessive voimailullaan voimailullansa voimailuillaan voimailuillansa ablative voimailultaan voimailultansa voimailuiltaan voimailuiltansa allative voimailulleen voimailullensa voimailuilleen voimailuillensa essive voimailunaan voimailunansa voimailuinaan voimailuinansa translative voimailukseen voimailuksensa voimailuikseen voimailuiksensa abessive voimailuttaan voimailuttansa voimailuittaan voimailuittansa instructive — — comitative — voimailuineen voimailuinensa

Derived terms

compounds

• voimailulaji
• voimailuväline

 

See also

• atletiikka
• voimaurheilu

Further reading

• “voimailu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04