aiheutumaton

Finnish

Participle

aiheutumaton

1. negative participle of aiheutua

Declension

Inflection of aiheutumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		aiheutumaton	aiheutumattomat
genitive		aiheutumattoman	aiheutumattomien
partitive		aiheutumatonta	aiheutumattomia
illative		aiheutumattomaan	aiheutumattomiin
		singular	plural
nominative		aiheutumaton	aiheutumattomat
accusative	nom.	aiheutumaton	aiheutumattomat
	gen.	aiheutumattoman
genitive		aiheutumattoman	aiheutumattomien aiheutumatonten rare
partitive		aiheutumatonta	aiheutumattomia
inessive		aiheutumattomassa	aiheutumattomissa
elative		aiheutumattomasta	aiheutumattomista
illative		aiheutumattomaan	aiheutumattomiin
adessive		aiheutumattomalla	aiheutumattomilla
ablative		aiheutumattomalta	aiheutumattomilta
allative		aiheutumattomalle	aiheutumattomille
essive		aiheutumattomana	aiheutumattomina
translative		aiheutumattomaksi	aiheutumattomiksi
abessive		aiheutumattomatta	aiheutumattomitta
instructive		—	aiheutumattomin
comitative		—	aiheutumattomine

Possessive forms of aiheutumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative aiheutumattomani aiheutumattomani accusative nom. aiheutumattomani aiheutumattomani gen. aiheutumattomani genitive aiheutumattomani aiheutumattomieni aiheutumatonteni rare partitive aiheutumatontani aiheutumattomiani inessive aiheutumattomassani aiheutumattomissani elative aiheutumattomastani aiheutumattomistani illative aiheutumattomaani aiheutumattomiini adessive aiheutumattomallani aiheutumattomillani ablative aiheutumattomaltani aiheutumattomiltani allative aiheutumattomalleni aiheutumattomilleni essive aiheutumattomanani aiheutumattominani translative aiheutumattomakseni aiheutumattomikseni abessive aiheutumattomattani aiheutumattomittani instructive — — comitative — aiheutumattomineni second-person singular possessor singular plural nominative aiheutumattomasi aiheutumattomasi accusative nom. aiheutumattomasi aiheutumattomasi gen. aiheutumattomasi genitive aiheutumattomasi aiheutumattomiesi aiheutumatontesi rare partitive aiheutumatontasi aiheutumattomiasi inessive aiheutumattomassasi aiheutumattomissasi elative aiheutumattomastasi aiheutumattomistasi illative aiheutumattomaasi aiheutumattomiisi adessive aiheutumattomallasi aiheutumattomillasi ablative aiheutumattomaltasi aiheutumattomiltasi allative aiheutumattomallesi aiheutumattomillesi essive aiheutumattomanasi aiheutumattominasi translative aiheutumattomaksesi aiheutumattomiksesi abessive aiheutumattomattasi aiheutumattomittasi instructive — — comitative — aiheutumattominesi first-person plural possessor singular plural nominative aiheutumattomamme aiheutumattomamme accusative nom. aiheutumattomamme aiheutumattomamme gen. aiheutumattomamme genitive aiheutumattomamme aiheutumattomiemme aiheutumatontemme rare partitive aiheutumatontamme aiheutumattomiamme inessive aiheutumattomassamme aiheutumattomissamme elative aiheutumattomastamme aiheutumattomistamme illative aiheutumattomaamme aiheutumattomiimme adessive aiheutumattomallamme aiheutumattomillamme ablative aiheutumattomaltamme aiheutumattomiltamme allative aiheutumattomallemme aiheutumattomillemme essive aiheutumattomanamme aiheutumattominamme translative aiheutumattomaksemme aiheutumattomiksemme abessive aiheutumattomattamme aiheutumattomittamme instructive — — comitative — aiheutumattominemme second-person plural possessor singular plural nominative aiheutumattomanne aiheutumattomanne accusative nom. aiheutumattomanne aiheutumattomanne gen. aiheutumattomanne genitive aiheutumattomanne aiheutumattomienne aiheutumatontenne rare partitive aiheutumatontanne aiheutumattomianne inessive aiheutumattomassanne aiheutumattomissanne elative aiheutumattomastanne aiheutumattomistanne illative aiheutumattomaanne aiheutumattomiinne adessive aiheutumattomallanne aiheutumattomillanne ablative aiheutumattomaltanne aiheutumattomiltanne allative aiheutumattomallenne aiheutumattomillenne essive aiheutumattomananne aiheutumattominanne translative aiheutumattomaksenne aiheutumattomiksenne abessive aiheutumattomattanne aiheutumattomittanne instructive — — comitative — aiheutumattominenne third-person possessor singular plural nominative aiheutumattomansa aiheutumattomansa accusative nom. aiheutumattomansa aiheutumattomansa gen. aiheutumattomansa genitive aiheutumattomansa aiheutumattomiensa aiheutumatontensa rare partitive aiheutumatontaan aiheutumatontansa aiheutumattomiaan aiheutumattomiansa inessive aiheutumattomassaan aiheutumattomassansa aiheutumattomissaan aiheutumattomissansa elative aiheutumattomastaan aiheutumattomastansa aiheutumattomistaan aiheutumattomistansa illative aiheutumattomaansa aiheutumattomiinsa adessive aiheutumattomallaan aiheutumattomallansa aiheutumattomillaan aiheutumattomillansa ablative aiheutumattomaltaan aiheutumattomaltansa aiheutumattomiltaan aiheutumattomiltansa allative aiheutumattomalleen aiheutumattomallensa aiheutumattomilleen aiheutumattomillensa essive aiheutumattomanaan aiheutumattomanansa aiheutumattominaan aiheutumattominansa translative aiheutumattomakseen aiheutumattomaksensa aiheutumattomikseen aiheutumattomiksensa abessive aiheutumattomattaan aiheutumattomattansa aiheutumattomittaan aiheutumattomittansa instructive — — comitative — aiheutumattomineen aiheutumattominensa