eloonjäänyt

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

eloon +‎ jäänyt < jäädä eloon (to survive)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈeloːnˌjæːnyt/, [ˈe̞lo̞ːnˌjæːnyt̪]
  • Rhymes: -æːnyt
  • Syllabification(key): e‧loon‧jää‧nyt

Noun

[edit]

eloonjäänyt

  1. survivor (person who has survived something, especially if it has claimed the lives of other people)

Declension

[edit]
Inflection of eloonjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative eloonjäänyt eloonjääneet
genitive eloonjääneen eloonjääneiden
eloonjääneitten
partitive eloonjäänyttä eloonjääneitä
illative eloonjääneeseen eloonjääneisiin
eloonjääneihin
singular plural
nominative eloonjäänyt eloonjääneet
accusative nom. eloonjäänyt eloonjääneet
gen. eloonjääneen
genitive eloonjääneen eloonjääneiden
eloonjääneitten
partitive eloonjäänyttä eloonjääneitä
inessive eloonjääneessä eloonjääneissä
elative eloonjääneestä eloonjääneistä
illative eloonjääneeseen eloonjääneisiin
eloonjääneihin
adessive eloonjääneellä eloonjääneillä
ablative eloonjääneeltä eloonjääneiltä
allative eloonjääneelle eloonjääneille
essive eloonjääneenä eloonjääneinä
translative eloonjääneeksi eloonjääneiksi
abessive eloonjääneettä eloonjääneittä
instructive eloonjäänein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of eloonjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative eloonjääneeni eloonjääneeni
accusative nom. eloonjääneeni eloonjääneeni
gen. eloonjääneeni
genitive eloonjääneeni eloonjääneideni
eloonjääneitteni
partitive eloonjäänyttäni eloonjääneitäni
inessive eloonjääneessäni eloonjääneissäni
elative eloonjääneestäni eloonjääneistäni
illative eloonjääneeseeni eloonjääneisiini
eloonjääneihini
adessive eloonjääneelläni eloonjääneilläni
ablative eloonjääneeltäni eloonjääneiltäni
allative eloonjääneelleni eloonjääneilleni
essive eloonjääneenäni eloonjääneinäni
translative eloonjääneekseni eloonjääneikseni
abessive eloonjääneettäni eloonjääneittäni
instructive
comitative eloonjääneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eloonjääneesi eloonjääneesi
accusative nom. eloonjääneesi eloonjääneesi
gen. eloonjääneesi
genitive eloonjääneesi eloonjääneidesi
eloonjääneittesi
partitive eloonjäänyttäsi eloonjääneitäsi
inessive eloonjääneessäsi eloonjääneissäsi
elative eloonjääneestäsi eloonjääneistäsi
illative eloonjääneeseesi eloonjääneisiisi
eloonjääneihisi
adessive eloonjääneelläsi eloonjääneilläsi
ablative eloonjääneeltäsi eloonjääneiltäsi
allative eloonjääneellesi eloonjääneillesi
essive eloonjääneenäsi eloonjääneinäsi
translative eloonjääneeksesi eloonjääneiksesi
abessive eloonjääneettäsi eloonjääneittäsi
instructive
comitative eloonjääneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative eloonjääneemme eloonjääneemme
accusative nom. eloonjääneemme eloonjääneemme
gen. eloonjääneemme
genitive eloonjääneemme eloonjääneidemme
eloonjääneittemme
partitive eloonjäänyttämme eloonjääneitämme
inessive eloonjääneessämme eloonjääneissämme
elative eloonjääneestämme eloonjääneistämme
illative eloonjääneeseemme eloonjääneisiimme
eloonjääneihimme
adessive eloonjääneellämme eloonjääneillämme
ablative eloonjääneeltämme eloonjääneiltämme
allative eloonjääneellemme eloonjääneillemme
essive eloonjääneenämme eloonjääneinämme
translative eloonjääneeksemme eloonjääneiksemme
abessive eloonjääneettämme eloonjääneittämme
instructive
comitative eloonjääneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative eloonjääneenne eloonjääneenne
accusative nom. eloonjääneenne eloonjääneenne
gen. eloonjääneenne
genitive eloonjääneenne eloonjääneidenne
eloonjääneittenne
partitive eloonjäänyttänne eloonjääneitänne
inessive eloonjääneessänne eloonjääneissänne
elative eloonjääneestänne eloonjääneistänne
illative eloonjääneeseenne eloonjääneisiinne
eloonjääneihinne
adessive eloonjääneellänne eloonjääneillänne
ablative eloonjääneeltänne eloonjääneiltänne
allative eloonjääneellenne eloonjääneillenne
essive eloonjääneenänne eloonjääneinänne
translative eloonjääneeksenne eloonjääneiksenne
abessive eloonjääneettänne eloonjääneittänne
instructive
comitative eloonjääneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative eloonjääneensä eloonjääneensä
accusative nom. eloonjääneensä eloonjääneensä
gen. eloonjääneensä
genitive eloonjääneensä eloonjääneidensä
eloonjääneittensä
partitive eloonjäänyttään
eloonjäänyttänsä
eloonjääneitään
eloonjääneitänsä
inessive eloonjääneessään
eloonjääneessänsä
eloonjääneissään
eloonjääneissänsä
elative eloonjääneestään
eloonjääneestänsä
eloonjääneistään
eloonjääneistänsä
illative eloonjääneeseensä eloonjääneisiinsä
eloonjääneihinsä
adessive eloonjääneellään
eloonjääneellänsä
eloonjääneillään
eloonjääneillänsä
ablative eloonjääneeltään
eloonjääneeltänsä
eloonjääneiltään
eloonjääneiltänsä
allative eloonjääneelleen
eloonjääneellensä
eloonjääneilleen
eloonjääneillensä
essive eloonjääneenään
eloonjääneenänsä
eloonjääneinään
eloonjääneinänsä
translative eloonjääneekseen
eloonjääneeksensä
eloonjääneikseen
eloonjääneiksensä
abessive eloonjääneettään
eloonjääneettänsä
eloonjääneittään
eloonjääneittänsä
instructive
comitative eloonjääneineen
eloonjääneinensä

Adjective

[edit]

eloonjäänyt

  1. surviving (who has survived something, especially if it has claimed the lives of other people)

Declension

[edit]
Inflection of eloonjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative eloonjäänyt eloonjääneet
genitive eloonjääneen eloonjääneiden
eloonjääneitten
partitive eloonjäänyttä eloonjääneitä
illative eloonjääneeseen eloonjääneisiin
eloonjääneihin
singular plural
nominative eloonjäänyt eloonjääneet
accusative nom. eloonjäänyt eloonjääneet
gen. eloonjääneen
genitive eloonjääneen eloonjääneiden
eloonjääneitten
partitive eloonjäänyttä eloonjääneitä
inessive eloonjääneessä eloonjääneissä
elative eloonjääneestä eloonjääneistä
illative eloonjääneeseen eloonjääneisiin
eloonjääneihin
adessive eloonjääneellä eloonjääneillä
ablative eloonjääneeltä eloonjääneiltä
allative eloonjääneelle eloonjääneille
essive eloonjääneenä eloonjääneinä
translative eloonjääneeksi eloonjääneiksi
abessive eloonjääneettä eloonjääneittä
instructive eloonjäänein
comitative eloonjääneine
Possessive forms of eloonjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative eloonjääneeni eloonjääneeni
accusative nom. eloonjääneeni eloonjääneeni
gen. eloonjääneeni
genitive eloonjääneeni eloonjääneideni
eloonjääneitteni
partitive eloonjäänyttäni eloonjääneitäni
inessive eloonjääneessäni eloonjääneissäni
elative eloonjääneestäni eloonjääneistäni
illative eloonjääneeseeni eloonjääneisiini
eloonjääneihini
adessive eloonjääneelläni eloonjääneilläni
ablative eloonjääneeltäni eloonjääneiltäni
allative eloonjääneelleni eloonjääneilleni
essive eloonjääneenäni eloonjääneinäni
translative eloonjääneekseni eloonjääneikseni
abessive eloonjääneettäni eloonjääneittäni
instructive
comitative eloonjääneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eloonjääneesi eloonjääneesi
accusative nom. eloonjääneesi eloonjääneesi
gen. eloonjääneesi
genitive eloonjääneesi eloonjääneidesi
eloonjääneittesi
partitive eloonjäänyttäsi eloonjääneitäsi
inessive eloonjääneessäsi eloonjääneissäsi
elative eloonjääneestäsi eloonjääneistäsi
illative eloonjääneeseesi eloonjääneisiisi
eloonjääneihisi
adessive eloonjääneelläsi eloonjääneilläsi
ablative eloonjääneeltäsi eloonjääneiltäsi
allative eloonjääneellesi eloonjääneillesi
essive eloonjääneenäsi eloonjääneinäsi
translative eloonjääneeksesi eloonjääneiksesi
abessive eloonjääneettäsi eloonjääneittäsi
instructive
comitative eloonjääneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative eloonjääneemme eloonjääneemme
accusative nom. eloonjääneemme eloonjääneemme
gen. eloonjääneemme
genitive eloonjääneemme eloonjääneidemme
eloonjääneittemme
partitive eloonjäänyttämme eloonjääneitämme
inessive eloonjääneessämme eloonjääneissämme
elative eloonjääneestämme eloonjääneistämme
illative eloonjääneeseemme eloonjääneisiimme
eloonjääneihimme
adessive eloonjääneellämme eloonjääneillämme
ablative eloonjääneeltämme eloonjääneiltämme
allative eloonjääneellemme eloonjääneillemme
essive eloonjääneenämme eloonjääneinämme
translative eloonjääneeksemme eloonjääneiksemme
abessive eloonjääneettämme eloonjääneittämme
instructive
comitative eloonjääneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative eloonjääneenne eloonjääneenne
accusative nom. eloonjääneenne eloonjääneenne
gen. eloonjääneenne
genitive eloonjääneenne eloonjääneidenne
eloonjääneittenne
partitive eloonjäänyttänne eloonjääneitänne
inessive eloonjääneessänne eloonjääneissänne
elative eloonjääneestänne eloonjääneistänne
illative eloonjääneeseenne eloonjääneisiinne
eloonjääneihinne
adessive eloonjääneellänne eloonjääneillänne
ablative eloonjääneeltänne eloonjääneiltänne
allative eloonjääneellenne eloonjääneillenne
essive eloonjääneenänne eloonjääneinänne
translative eloonjääneeksenne eloonjääneiksenne
abessive eloonjääneettänne eloonjääneittänne
instructive
comitative eloonjääneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative eloonjääneensä eloonjääneensä
accusative nom. eloonjääneensä eloonjääneensä
gen. eloonjääneensä
genitive eloonjääneensä eloonjääneidensä
eloonjääneittensä
partitive eloonjäänyttään
eloonjäänyttänsä
eloonjääneitään
eloonjääneitänsä
inessive eloonjääneessään
eloonjääneessänsä
eloonjääneissään
eloonjääneissänsä
elative eloonjääneestään
eloonjääneestänsä
eloonjääneistään
eloonjääneistänsä
illative eloonjääneeseensä eloonjääneisiinsä
eloonjääneihinsä
adessive eloonjääneellään
eloonjääneellänsä
eloonjääneillään
eloonjääneillänsä
ablative eloonjääneeltään
eloonjääneeltänsä
eloonjääneiltään
eloonjääneiltänsä
allative eloonjääneelleen
eloonjääneellensä
eloonjääneilleen
eloonjääneillensä
essive eloonjääneenään
eloonjääneenänsä
eloonjääneinään
eloonjääneinänsä
translative eloonjääneekseen
eloonjääneeksensä
eloonjääneikseen
eloonjääneiksensä
abessive eloonjääneettään
eloonjääneettänsä
eloonjääneittään
eloonjääneittänsä
instructive
comitative eloonjääneineen
eloonjääneinensä