hyväntuulinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hyvän +‎ tuulinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhyʋænˌtuːlinen/, [ˈhyʋæn̪ˌt̪uːline̞n]
  • Rhymes: -uːlinen
  • Syllabification(key): hy‧vän‧tuu‧li‧nen

Adjective

[edit]

hyväntuulinen (comparative hyväntuulisempi, superlative hyväntuulisin)

  1. cheerful, jovial

Declension

[edit]
Inflection of hyväntuulinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hyväntuulinen hyväntuuliset
genitive hyväntuulisen hyväntuulisten
hyväntuulisien
partitive hyväntuulista hyväntuulisia
illative hyväntuuliseen hyväntuulisiin
singular plural
nominative hyväntuulinen hyväntuuliset
accusative nom. hyväntuulinen hyväntuuliset
gen. hyväntuulisen
genitive hyväntuulisen hyväntuulisten
hyväntuulisien
partitive hyväntuulista hyväntuulisia
inessive hyväntuulisessa hyväntuulisissa
elative hyväntuulisesta hyväntuulisista
illative hyväntuuliseen hyväntuulisiin
adessive hyväntuulisella hyväntuulisilla
ablative hyväntuuliselta hyväntuulisilta
allative hyväntuuliselle hyväntuulisille
essive hyväntuulisena hyväntuulisina
translative hyväntuuliseksi hyväntuulisiksi
abessive hyväntuulisetta hyväntuulisitta
instructive hyväntuulisin
comitative hyväntuulisine
Possessive forms of hyväntuulinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hyväntuuliseni hyväntuuliseni
accusative nom. hyväntuuliseni hyväntuuliseni
gen. hyväntuuliseni
genitive hyväntuuliseni hyväntuulisteni
hyväntuulisieni
partitive hyväntuulistani hyväntuulisiani
inessive hyväntuulisessani hyväntuulisissani
elative hyväntuulisestani hyväntuulisistani
illative hyväntuuliseeni hyväntuulisiini
adessive hyväntuulisellani hyväntuulisillani
ablative hyväntuuliseltani hyväntuulisiltani
allative hyväntuuliselleni hyväntuulisilleni
essive hyväntuulisenani hyväntuulisinani
translative hyväntuulisekseni hyväntuulisikseni
abessive hyväntuulisettani hyväntuulisittani
instructive
comitative hyväntuulisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hyväntuulisesi hyväntuulisesi
accusative nom. hyväntuulisesi hyväntuulisesi
gen. hyväntuulisesi
genitive hyväntuulisesi hyväntuulistesi
hyväntuulisiesi
partitive hyväntuulistasi hyväntuulisiasi
inessive hyväntuulisessasi hyväntuulisissasi
elative hyväntuulisestasi hyväntuulisistasi
illative hyväntuuliseesi hyväntuulisiisi
adessive hyväntuulisellasi hyväntuulisillasi
ablative hyväntuuliseltasi hyväntuulisiltasi
allative hyväntuulisellesi hyväntuulisillesi
essive hyväntuulisenasi hyväntuulisinasi
translative hyväntuuliseksesi hyväntuulisiksesi
abessive hyväntuulisettasi hyväntuulisittasi
instructive
comitative hyväntuulisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hyväntuulisemme hyväntuulisemme
accusative nom. hyväntuulisemme hyväntuulisemme
gen. hyväntuulisemme
genitive hyväntuulisemme hyväntuulistemme
hyväntuulisiemme
partitive hyväntuulistamme hyväntuulisiamme
inessive hyväntuulisessamme hyväntuulisissamme
elative hyväntuulisestamme hyväntuulisistamme
illative hyväntuuliseemme hyväntuulisiimme
adessive hyväntuulisellamme hyväntuulisillamme
ablative hyväntuuliseltamme hyväntuulisiltamme
allative hyväntuulisellemme hyväntuulisillemme
essive hyväntuulisenamme hyväntuulisinamme
translative hyväntuuliseksemme hyväntuulisiksemme
abessive hyväntuulisettamme hyväntuulisittamme
instructive
comitative hyväntuulisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hyväntuulisenne hyväntuulisenne
accusative nom. hyväntuulisenne hyväntuulisenne
gen. hyväntuulisenne
genitive hyväntuulisenne hyväntuulistenne
hyväntuulisienne
partitive hyväntuulistanne hyväntuulisianne
inessive hyväntuulisessanne hyväntuulisissanne
elative hyväntuulisestanne hyväntuulisistanne
illative hyväntuuliseenne hyväntuulisiinne
adessive hyväntuulisellanne hyväntuulisillanne
ablative hyväntuuliseltanne hyväntuulisiltanne
allative hyväntuulisellenne hyväntuulisillenne
essive hyväntuulisenanne hyväntuulisinanne
translative hyväntuuliseksenne hyväntuulisiksenne
abessive hyväntuulisettanne hyväntuulisittanne
instructive
comitative hyväntuulisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hyväntuulisensa hyväntuulisensa
accusative nom. hyväntuulisensa hyväntuulisensa
gen. hyväntuulisensa
genitive hyväntuulisensa hyväntuulistensa
hyväntuulisiensa
partitive hyväntuulistaan
hyväntuulistansa
hyväntuulisiaan
hyväntuulisiansa
inessive hyväntuulisessaan
hyväntuulisessansa
hyväntuulisissaan
hyväntuulisissansa
elative hyväntuulisestaan
hyväntuulisestansa
hyväntuulisistaan
hyväntuulisistansa
illative hyväntuuliseensa hyväntuulisiinsa
adessive hyväntuulisellaan
hyväntuulisellansa
hyväntuulisillaan
hyväntuulisillansa
ablative hyväntuuliseltaan
hyväntuuliseltansa
hyväntuulisiltaan
hyväntuulisiltansa
allative hyväntuuliselleen
hyväntuulisellensa
hyväntuulisilleen
hyväntuulisillensa
essive hyväntuulisenaan
hyväntuulisenansa
hyväntuulisinaan
hyväntuulisinansa
translative hyväntuulisekseen
hyväntuuliseksensa
hyväntuulisikseen
hyväntuulisiksensa
abessive hyväntuulisettaan
hyväntuulisettansa
hyväntuulisittaan
hyväntuulisittansa
instructive
comitative hyväntuulisineen
hyväntuulisinensa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]