ikävöittää

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From ikävöijä (to long for) +‎ -ttää.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

ikävöittää

  1. Synonym of ikävöijä

Conjugation

[edit]
Conjugation of ikävöittää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular ikävöitän en ikävöitä 1st singular oon ikävöittänt, oon ikävöittänyt en oo ikävöittänt, en oo ikävöittänyt
2nd singular ikävöität et ikävöitä 2nd singular oot ikävöittänt, oot ikävöittänyt et oo ikävöittänt, et oo ikävöittänyt
3rd singular ikävöittää ei ikävöitä 3rd singular ono ikävöittänt, ono ikävöittänyt ei oo ikävöittänt, ei oo ikävöittänyt
1st plural ikävöitämmä emmä ikävöitä 1st plural oomma ikävöittäneet emmä oo ikävöittäneet
2nd plural ikävöitättä että ikävöitä 2nd plural ootta ikävöittäneet että oo ikävöittäneet
3rd plural ikävöittäät1), ikävöittävät2), ikävöitetää evät ikävöitä, ei ikävöitetä 3rd plural ovat ikävöittäneet evät oo ikävöittäneet, ei oo ikävöitetty
impersonal ikävöitetää ei ikävöitetä impersonal ono ikävöitetty ei oo ikävöitetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular ikävöitin en ikävöittänt, en ikävöittänyt 1st singular olin ikävöittänt, olin ikävöittänyt en olt ikävöittänt, en olt ikävöittänyt
2nd singular ikävöitit et ikävöittänt, et ikävöittänyt 2nd singular olit ikävöittänt, olit ikävöittänyt et olt ikävöittänt, et olt ikävöittänyt
3rd singular ikävöitti ei ikävöittänt, ei ikävöittänyt 3rd singular oli ikävöittänt, oli ikävöittänyt ei olt ikävöittänt, ei olt ikävöittänyt
1st plural ikävöitimmä emmä ikävöittäneet 1st plural olimma ikävöittäneet emmä olleet ikävöittäneet
2nd plural ikävöitittä että ikävöittäneet 2nd plural olitta ikävöittäneet että olleet ikävöittäneet
3rd plural ikävöittiit1), ikävöittivät2), ikävöitettii evät ikävöittäneet, ei ikävöitetty 3rd plural olivat ikävöittäneet evät olleet ikävöittäneet, ei olt ikävöitetty
impersonal ikävöitettii ei ikävöitetty impersonal oli ikävöitetty ei olt ikävöitetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular ikävöittäisin en ikävöittäis 1st singular olisin ikävöittänt, olisin ikävöittänyt en olis ikävöittänt, en olis ikävöittänyt
2nd singular ikävöittäisit, ikävöittäist1) et ikävöittäis 2nd singular olisit ikävöittänt, olisit ikävöittänyt et olis ikävöittänt, et olis ikävöittänyt
3rd singular ikävöittäis ei ikävöittäis 3rd singular olis ikävöittänt, olis ikävöittänyt ei olis ikävöittänt, ei olis ikävöittänyt
1st plural ikävöittäisimmä emmä ikävöittäis 1st plural olisimma ikävöittäneet emmä olis ikävöittäneet
2nd plural ikävöittäisittä että ikävöittäis 2nd plural olisitta ikävöittäneet että olis ikävöittäneet
3rd plural ikävöittäisiit1), ikävöittäisivät2), ikävöitettäis evät ikävöittäis, ei ikävöitettäis 3rd plural olisivat ikävöittäneet evät olis ikävöittäneet, ei olis ikävöitetty
impersonal ikävöitettäis ei ikävöitettäis impersonal olis ikävöitetty ei olis ikävöitetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular ikävöitä elä ikävöitä 2nd singular oo ikävöittänt, oo ikävöittänyt elä oo ikävöittänt, elä oo ikävöittänyt
3rd singular ikävöittäköö elköö ikävöittäkö 3rd singular olkoo ikävöittänt, olkoo ikävöittänyt elköö olko ikävöittänt, elköö olko ikävöittänyt
1st plural 1st plural
2nd plural ikävöittäkää elkää ikävöittäkö 2nd plural olkaa ikävöittäneet elkää olko ikävöittäneet
3rd plural ikävöittäkööt elkööt ikävöittäkö, elköö ikävöitettäkö 3rd plural olkoot ikävöittäneet elkööt olko ikävöittäneet, elköö olko ikävöitetty
impersonal ikävöitettäkköö elköö ikävöitettäkö impersonal olkoo ikävöitetty elköö olko ikävöitetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular ikävöittänen en ikävöittäne
2nd singular ikävöittänet et ikävöittäne
3rd singular ikävöittänöö ei ikävöittäne
1st plural ikävöittänemmä emmä ikävöittäne
2nd plural ikävöittänettä että ikävöittäne
3rd plural ikävöittänööt evät ikävöittäne, ei ikävöitettäne
impersonal ikävöitettännöö ei ikävöitettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st ikävöittää present ikävöittävä ikävöitettävä
2nd inessive ikävöittäjees past ikävöittänt, ikävöittänyt ikävöitetty
instructive ikävöittäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (ikävöittäkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative ikävöittämää
inessive ikävöittämääs
elative ikävöittämäst
abessive ikävöittämätä
4th nominative ikävöittämiin
partitive ikävöittämistä, ikävöittämist

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 88