kellankarvalliin

Ingrian

Etymology

From kellan (“of yellow”) +‎ karvalliin (“coloured”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkelːɑnˌkɑrʋɑlːine/, [ˈke̞ɫːəŋˌkɑrʋəlʲˌlʲine̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkelːɑnˌkɑrʋɑlːiːn/, [ˈke̞ɫːɑŋˌɡ̊ɑrʋɑlːiːn]
• Rhymes: -ine, -ɑrʋɑlːiːn
• Hyphenation: kel‧lan‧kar‧val‧liin

Adjective

kellankarvalliin (comparative kellankarvallisemp)

1. yellow-coloured
   • 1915, Volmari Porkka, quoting Kalina Vaasselin nainen, “1142. Soikkola, Loukkula, III4”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 11-12:

     Kolmas kellankarvalliin. // Valoi vaskisen pessoisen.

     The third one [was] yellow-coloured. // She laid a little copper nest,

Declension

Declension of kellankarvalliin (type 1/jokahiin, no gradation)
	singular	plural
nominative	kellankarvalliin	kellankarvalliset
genitive	kellankarvallisen	kellankarvallissiin
partitive	kellankarvallista, kellankarvallist	kellankarvallissia
illative	kellankarvallissee	kellankarvallissii
inessive	kellankarvallises	kellankarvallisis
elative	kellankarvallisest	kellankarvallisist
allative	kellankarvalliselle	kellankarvallisille
adessive	kellankarvallisel	kellankarvallisil
ablative	kellankarvalliselt	kellankarvallisilt
translative	kellankarvalliseks	kellankarvallisiks
essive	kellankarvallisenna, kellankarvallisseen	kellankarvallisinna, kellankarvallissiin
exessive1)	kellankarvallisent	kellankarvallisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.