miete

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Miete, mieté, mięte, and miętę

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

miettiä +‎ -e

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmie̯teˣ/, [ˈmie̞̯t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iete
  • Syllabification(key): mie‧te

Noun

[edit]

miete

  1. thought, especially a deep and serious one
  2. in plural, often with possessive suffix: brown study (melancholy mood accompanied by deep thought)
    Hän vaipuu joskus mietteisiinsä kesken kokouksen.
    Sometimes he falls into a brown study in the middle of a meeting.

Declension

[edit]
Inflection of miete (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative miete mietteet
genitive mietteen mietteiden
mietteitten
partitive mietettä mietteitä
illative mietteeseen mietteisiin
mietteihin
singular plural
nominative miete mietteet
accusative nom. miete mietteet
gen. mietteen
genitive mietteen mietteiden
mietteitten
partitive mietettä mietteitä
inessive mietteessä mietteissä
elative mietteestä mietteistä
illative mietteeseen mietteisiin
mietteihin
adessive mietteellä mietteillä
ablative mietteeltä mietteiltä
allative mietteelle mietteille
essive mietteenä mietteinä
translative mietteeksi mietteiksi
abessive mietteettä mietteittä
instructive miettein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of miete (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative mietteeni mietteeni
accusative nom. mietteeni mietteeni
gen. mietteeni
genitive mietteeni mietteideni
mietteitteni
partitive mietettäni mietteitäni
inessive mietteessäni mietteissäni
elative mietteestäni mietteistäni
illative mietteeseeni mietteisiini
mietteihini
adessive mietteelläni mietteilläni
ablative mietteeltäni mietteiltäni
allative mietteelleni mietteilleni
essive mietteenäni mietteinäni
translative mietteekseni mietteikseni
abessive mietteettäni mietteittäni
instructive
comitative mietteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mietteesi mietteesi
accusative nom. mietteesi mietteesi
gen. mietteesi
genitive mietteesi mietteidesi
mietteittesi
partitive mietettäsi mietteitäsi
inessive mietteessäsi mietteissäsi
elative mietteestäsi mietteistäsi
illative mietteeseesi mietteisiisi
mietteihisi
adessive mietteelläsi mietteilläsi
ablative mietteeltäsi mietteiltäsi
allative mietteellesi mietteillesi
essive mietteenäsi mietteinäsi
translative mietteeksesi mietteiksesi
abessive mietteettäsi mietteittäsi
instructive
comitative mietteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mietteemme mietteemme
accusative nom. mietteemme mietteemme
gen. mietteemme
genitive mietteemme mietteidemme
mietteittemme
partitive mietettämme mietteitämme
inessive mietteessämme mietteissämme
elative mietteestämme mietteistämme
illative mietteeseemme mietteisiimme
mietteihimme
adessive mietteellämme mietteillämme
ablative mietteeltämme mietteiltämme
allative mietteellemme mietteillemme
essive mietteenämme mietteinämme
translative mietteeksemme mietteiksemme
abessive mietteettämme mietteittämme
instructive
comitative mietteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mietteenne mietteenne
accusative nom. mietteenne mietteenne
gen. mietteenne
genitive mietteenne mietteidenne
mietteittenne
partitive mietettänne mietteitänne
inessive mietteessänne mietteissänne
elative mietteestänne mietteistänne
illative mietteeseenne mietteisiinne
mietteihinne
adessive mietteellänne mietteillänne
ablative mietteeltänne mietteiltänne
allative mietteellenne mietteillenne
essive mietteenänne mietteinänne
translative mietteeksenne mietteiksenne
abessive mietteettänne mietteittänne
instructive
comitative mietteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mietteensä mietteensä
accusative nom. mietteensä mietteensä
gen. mietteensä
genitive mietteensä mietteidensä
mietteittensä
partitive mietettään
mietettänsä
mietteitään
mietteitänsä
inessive mietteessään
mietteessänsä
mietteissään
mietteissänsä
elative mietteestään
mietteestänsä
mietteistään
mietteistänsä
illative mietteeseensä mietteisiinsä
mietteihinsä
adessive mietteellään
mietteellänsä
mietteillään
mietteillänsä
ablative mietteeltään
mietteeltänsä
mietteiltään
mietteiltänsä
allative mietteelleen
mietteellensä
mietteilleen
mietteillensä
essive mietteenään
mietteenänsä
mietteinään
mietteinänsä
translative mietteekseen
mietteeksensä
mietteikseen
mietteiksensä
abessive mietteettään
mietteettänsä
mietteittään
mietteittänsä
instructive
comitative mietteineen
mietteinensä

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

German

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmiːtə/
  • Audio:(file)

Verb

[edit]

miete

  1. inflection of mieten:
    1. first-person singular present
    2. first/third-person singular subjunctive I
    3. singular imperative

Hunsrik

[edit]

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

miete

  1. to rent
[edit]

Further reading

[edit]

Italian

[edit]

Verb

[edit]

miete

  1. third-person singular present indicative of mietere

Anagrams

[edit]