ryhmy

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Possibly a blend of ryhä +‎ kyhmy.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈryhmy/, [ˈryçmy]
  • Rhymes: -yhmy
  • Syllabification(key): ryh‧my

Noun

[edit]

ryhmy

  1. knob, lump, protuberance
  2. (Quidditch) the bludger

Declension

[edit]
Inflection of ryhmy (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative ryhmy ryhmyt
genitive ryhmyn ryhmyjen
partitive ryhmyä ryhmyjä
illative ryhmyyn ryhmyihin
singular plural
nominative ryhmy ryhmyt
accusative nom. ryhmy ryhmyt
gen. ryhmyn
genitive ryhmyn ryhmyjen
partitive ryhmyä ryhmyjä
inessive ryhmyssä ryhmyissä
elative ryhmystä ryhmyistä
illative ryhmyyn ryhmyihin
adessive ryhmyllä ryhmyillä
ablative ryhmyltä ryhmyiltä
allative ryhmylle ryhmyille
essive ryhmynä ryhmyinä
translative ryhmyksi ryhmyiksi
abessive ryhmyttä ryhmyittä
instructive ryhmyin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ryhmy (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ryhmyni ryhmyni
accusative nom. ryhmyni ryhmyni
gen. ryhmyni
genitive ryhmyni ryhmyjeni
partitive ryhmyäni ryhmyjäni
inessive ryhmyssäni ryhmyissäni
elative ryhmystäni ryhmyistäni
illative ryhmyyni ryhmyihini
adessive ryhmylläni ryhmyilläni
ablative ryhmyltäni ryhmyiltäni
allative ryhmylleni ryhmyilleni
essive ryhmynäni ryhmyinäni
translative ryhmykseni ryhmyikseni
abessive ryhmyttäni ryhmyittäni
instructive
comitative ryhmyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ryhmysi ryhmysi
accusative nom. ryhmysi ryhmysi
gen. ryhmysi
genitive ryhmysi ryhmyjesi
partitive ryhmyäsi ryhmyjäsi
inessive ryhmyssäsi ryhmyissäsi
elative ryhmystäsi ryhmyistäsi
illative ryhmyysi ryhmyihisi
adessive ryhmylläsi ryhmyilläsi
ablative ryhmyltäsi ryhmyiltäsi
allative ryhmyllesi ryhmyillesi
essive ryhmynäsi ryhmyinäsi
translative ryhmyksesi ryhmyiksesi
abessive ryhmyttäsi ryhmyittäsi
instructive
comitative ryhmyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ryhmymme ryhmymme
accusative nom. ryhmymme ryhmymme
gen. ryhmymme
genitive ryhmymme ryhmyjemme
partitive ryhmyämme ryhmyjämme
inessive ryhmyssämme ryhmyissämme
elative ryhmystämme ryhmyistämme
illative ryhmyymme ryhmyihimme
adessive ryhmyllämme ryhmyillämme
ablative ryhmyltämme ryhmyiltämme
allative ryhmyllemme ryhmyillemme
essive ryhmynämme ryhmyinämme
translative ryhmyksemme ryhmyiksemme
abessive ryhmyttämme ryhmyittämme
instructive
comitative ryhmyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ryhmynne ryhmynne
accusative nom. ryhmynne ryhmynne
gen. ryhmynne
genitive ryhmynne ryhmyjenne
partitive ryhmyänne ryhmyjänne
inessive ryhmyssänne ryhmyissänne
elative ryhmystänne ryhmyistänne
illative ryhmyynne ryhmyihinne
adessive ryhmyllänne ryhmyillänne
ablative ryhmyltänne ryhmyiltänne
allative ryhmyllenne ryhmyillenne
essive ryhmynänne ryhmyinänne
translative ryhmyksenne ryhmyiksenne
abessive ryhmyttänne ryhmyittänne
instructive
comitative ryhmyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ryhmynsä ryhmynsä
accusative nom. ryhmynsä ryhmynsä
gen. ryhmynsä
genitive ryhmynsä ryhmyjensä
partitive ryhmyään
ryhmyänsä
ryhmyjään
ryhmyjänsä
inessive ryhmyssään
ryhmyssänsä
ryhmyissään
ryhmyissänsä
elative ryhmystään
ryhmystänsä
ryhmyistään
ryhmyistänsä
illative ryhmyynsä ryhmyihinsä
adessive ryhmyllään
ryhmyllänsä
ryhmyillään
ryhmyillänsä
ablative ryhmyltään
ryhmyltänsä
ryhmyiltään
ryhmyiltänsä
allative ryhmylleen
ryhmyllensä
ryhmyilleen
ryhmyillensä
essive ryhmynään
ryhmynänsä
ryhmyinään
ryhmyinänsä
translative ryhmykseen
ryhmyksensä
ryhmyikseen
ryhmyiksensä
abessive ryhmyttään
ryhmyttänsä
ryhmyittään
ryhmyittänsä
instructive
comitative ryhmyineen
ryhmyinensä

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]