yhdentekevä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yhden +‎ tekevä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyhdenˌtekeʋæ/, [ˈyçde̞n̪ˌt̪e̞k̟e̞ʋæ]
  • Rhymes: -ekeʋæ
  • Syllabification(key): yh‧den‧te‧ke‧vä

Adjective

[edit]

yhdentekevä (comparative yhdentekevämpi, superlative yhdentekevin)

  1. negligible, immaterial, inconsequential, unimportant

Declension

[edit]
Inflection of yhdentekevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yhdentekevä yhdentekevät
genitive yhdentekevän yhdentekevien
partitive yhdentekevää yhdentekeviä
illative yhdentekevään yhdentekeviin
singular plural
nominative yhdentekevä yhdentekevät
accusative nom. yhdentekevä yhdentekevät
gen. yhdentekevän
genitive yhdentekevän yhdentekevien
yhdentekeväin rare
partitive yhdentekevää yhdentekeviä
inessive yhdentekevässä yhdentekevissä
elative yhdentekevästä yhdentekevistä
illative yhdentekevään yhdentekeviin
adessive yhdentekevällä yhdentekevillä
ablative yhdentekevältä yhdentekeviltä
allative yhdentekevälle yhdentekeville
essive yhdentekevänä yhdentekevinä
translative yhdentekeväksi yhdentekeviksi
abessive yhdentekevättä yhdentekevittä
instructive yhdentekevin
comitative yhdentekevine
Possessive forms of yhdentekevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative yhdentekeväni yhdentekeväni
accusative nom. yhdentekeväni yhdentekeväni
gen. yhdentekeväni
genitive yhdentekeväni yhdentekevieni
yhdentekeväini rare
partitive yhdentekevääni yhdentekeviäni
inessive yhdentekevässäni yhdentekevissäni
elative yhdentekevästäni yhdentekevistäni
illative yhdentekevääni yhdentekeviini
adessive yhdentekevälläni yhdentekevilläni
ablative yhdentekevältäni yhdentekeviltäni
allative yhdentekevälleni yhdentekevilleni
essive yhdentekevänäni yhdentekevinäni
translative yhdentekeväkseni yhdentekevikseni
abessive yhdentekevättäni yhdentekevittäni
instructive
comitative yhdentekevineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yhdentekeväsi yhdentekeväsi
accusative nom. yhdentekeväsi yhdentekeväsi
gen. yhdentekeväsi
genitive yhdentekeväsi yhdentekeviesi
yhdentekeväisi rare
partitive yhdentekevääsi yhdentekeviäsi
inessive yhdentekevässäsi yhdentekevissäsi
elative yhdentekevästäsi yhdentekevistäsi
illative yhdentekevääsi yhdentekeviisi
adessive yhdentekevälläsi yhdentekevilläsi
ablative yhdentekevältäsi yhdentekeviltäsi
allative yhdentekevällesi yhdentekevillesi
essive yhdentekevänäsi yhdentekevinäsi
translative yhdentekeväksesi yhdentekeviksesi
abessive yhdentekevättäsi yhdentekevittäsi
instructive
comitative yhdentekevinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yhdentekevämme yhdentekevämme
accusative nom. yhdentekevämme yhdentekevämme
gen. yhdentekevämme
genitive yhdentekevämme yhdentekeviemme
yhdentekeväimme rare
partitive yhdentekeväämme yhdentekeviämme
inessive yhdentekevässämme yhdentekevissämme
elative yhdentekevästämme yhdentekevistämme
illative yhdentekeväämme yhdentekeviimme
adessive yhdentekevällämme yhdentekevillämme
ablative yhdentekevältämme yhdentekeviltämme
allative yhdentekevällemme yhdentekevillemme
essive yhdentekevänämme yhdentekevinämme
translative yhdentekeväksemme yhdentekeviksemme
abessive yhdentekevättämme yhdentekevittämme
instructive
comitative yhdentekevinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yhdentekevänne yhdentekevänne
accusative nom. yhdentekevänne yhdentekevänne
gen. yhdentekevänne
genitive yhdentekevänne yhdentekevienne
yhdentekeväinne rare
partitive yhdentekeväänne yhdentekeviänne
inessive yhdentekevässänne yhdentekevissänne
elative yhdentekevästänne yhdentekevistänne
illative yhdentekeväänne yhdentekeviinne
adessive yhdentekevällänne yhdentekevillänne
ablative yhdentekevältänne yhdentekeviltänne
allative yhdentekevällenne yhdentekevillenne
essive yhdentekevänänne yhdentekevinänne
translative yhdentekeväksenne yhdentekeviksenne
abessive yhdentekevättänne yhdentekevittänne
instructive
comitative yhdentekevinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yhdentekevänsä yhdentekevänsä
accusative nom. yhdentekevänsä yhdentekevänsä
gen. yhdentekevänsä
genitive yhdentekevänsä yhdentekeviensä
yhdentekeväinsä rare
partitive yhdentekeväänsä yhdentekeviään
yhdentekeviänsä
inessive yhdentekevässään
yhdentekevässänsä
yhdentekevissään
yhdentekevissänsä
elative yhdentekevästään
yhdentekevästänsä
yhdentekevistään
yhdentekevistänsä
illative yhdentekeväänsä yhdentekeviinsä
adessive yhdentekevällään
yhdentekevällänsä
yhdentekevillään
yhdentekevillänsä
ablative yhdentekevältään
yhdentekevältänsä
yhdentekeviltään
yhdentekeviltänsä
allative yhdentekevälleen
yhdentekevällensä
yhdentekevilleen
yhdentekevillensä
essive yhdentekevänään
yhdentekevänänsä
yhdentekevinään
yhdentekevinänsä
translative yhdentekeväkseen
yhdentekeväksensä
yhdentekevikseen
yhdentekeviksensä
abessive yhdentekevättään
yhdentekevättänsä
yhdentekevittään
yhdentekevittänsä
instructive
comitative yhdentekevineen
yhdentekevinensä

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]