vaahtoontua

Finnish

Etymology

vaahto +‎ -ontua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑːhtoːntuɑˣ/, [ˈʋɑ̝ːxt̪o̞ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): vaah‧toon‧tu‧a

Verb

vaahtoontua

1. Alternative form of vaahtoutua

Conjugation

Inflection of vaahtoontua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vaahtoonnun	en vaahtoonnu	1st sing.	olen vaahtoontunut	en ole vaahtoontunut
2nd sing.		vaahtoonnut	et vaahtoonnu	2nd sing.	olet vaahtoontunut	et ole vaahtoontunut
3rd sing.		vaahtoontuu	ei vaahtoonnu	3rd sing.	on vaahtoontunut	ei ole vaahtoontunut
1st plur.		vaahtoonnumme	emme vaahtoonnu	1st plur.	olemme vaahtoontuneet	emme ole vaahtoontuneet
2nd plur.		vaahtoonnutte	ette vaahtoonnu	2nd plur.	olette vaahtoontuneet	ette ole vaahtoontuneet
3rd plur.		vaahtoontuvat	eivät vaahtoonnu	3rd plur.	ovat vaahtoontuneet	eivät ole vaahtoontuneet
passive		vaahtoonnutaan	ei vaahtoonnuta	passive	on vaahtoonnuttu	ei ole vaahtoonnuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vaahtoonnuin	en vaahtoontunut	1st sing.	olin vaahtoontunut	en ollut vaahtoontunut
2nd sing.		vaahtoonnuit	et vaahtoontunut	2nd sing.	olit vaahtoontunut	et ollut vaahtoontunut
3rd sing.		vaahtoontui	ei vaahtoontunut	3rd sing.	oli vaahtoontunut	ei ollut vaahtoontunut
1st plur.		vaahtoonnuimme	emme vaahtoontuneet	1st plur.	olimme vaahtoontuneet	emme olleet vaahtoontuneet
2nd plur.		vaahtoonnuitte	ette vaahtoontuneet	2nd plur.	olitte vaahtoontuneet	ette olleet vaahtoontuneet
3rd plur.		vaahtoontuivat	eivät vaahtoontuneet	3rd plur.	olivat vaahtoontuneet	eivät olleet vaahtoontuneet
passive		vaahtoonnuttiin	ei vaahtoonnuttu	passive	oli vaahtoonnuttu	ei ollut vaahtoonnuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vaahtoontuisin	en vaahtoontuisi	1st sing.	olisin vaahtoontunut	en olisi vaahtoontunut
2nd sing.		vaahtoontuisit	et vaahtoontuisi	2nd sing.	olisit vaahtoontunut	et olisi vaahtoontunut
3rd sing.		vaahtoontuisi	ei vaahtoontuisi	3rd sing.	olisi vaahtoontunut	ei olisi vaahtoontunut
1st plur.		vaahtoontuisimme	emme vaahtoontuisi	1st plur.	olisimme vaahtoontuneet	emme olisi vaahtoontuneet
2nd plur.		vaahtoontuisitte	ette vaahtoontuisi	2nd plur.	olisitte vaahtoontuneet	ette olisi vaahtoontuneet
3rd plur.		vaahtoontuisivat	eivät vaahtoontuisi	3rd plur.	olisivat vaahtoontuneet	eivät olisi vaahtoontuneet
passive		vaahtoonnuttaisiin	ei vaahtoonnuttaisi	passive	olisi vaahtoonnuttu	ei olisi vaahtoonnuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vaahtoonnu	älä vaahtoonnu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vaahtoontukoon	älköön vaahtoontuko	3rd sing.	olkoon vaahtoontunut	älköön olko vaahtoontunut
1st plur.		vaahtoontukaamme	älkäämme vaahtoontuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vaahtoontukaa	älkää vaahtoontuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vaahtoontukoot	älkööt vaahtoontuko	3rd plur.	olkoot vaahtoontuneet	älkööt olko vaahtoontuneet
passive		vaahtoonnuttakoon	älköön vaahtoonnuttako	passive	olkoon vaahtoonnuttu	älköön olko vaahtoonnuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vaahtoontunen	en vaahtoontune	1st sing.	lienen vaahtoontunut	en liene vaahtoontunut
2nd sing.		vaahtoontunet	et vaahtoontune	2nd sing.	lienet vaahtoontunut	et liene vaahtoontunut
3rd sing.		vaahtoontunee	ei vaahtoontune	3rd sing.	lienee vaahtoontunut	ei liene vaahtoontunut
1st plur.		vaahtoontunemme	emme vaahtoontune	1st plur.	lienemme vaahtoontuneet	emme liene vaahtoontuneet
2nd plur.		vaahtoontunette	ette vaahtoontune	2nd plur.	lienette vaahtoontuneet	ette liene vaahtoontuneet
3rd plur.		vaahtoontunevat	eivät vaahtoontune	3rd plur.	lienevät vaahtoontuneet	eivät liene vaahtoontuneet
passive		vaahtoonnuttaneen	ei vaahtoonnuttane	passive	lienee vaahtoonnuttu	ei liene vaahtoonnuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vaahtoontua		present	vaahtoontuva	vaahtoonnuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vaahtoontuakseni vaahtoontuaksemme 2nd vaahtoontuaksesi vaahtoontuaksenne 3rd vaahtoontuakseen vaahtoontuaksensa		past	vaahtoontunut	vaahtoonnuttu
2nd	inessive2	vaahtoontuessa	vaahtoonnuttaessa	agent3	vaahtoontuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vaahtoontuessani vaahtoontuessamme 2nd vaahtoontuessasi vaahtoontuessanne 3rd vaahtoontuessaan vaahtoontuessansa		negative	vaahtoontumaton
	instructive	vaahtoontuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vaahtoontumassa	—
	elative	vaahtoontumasta	—
	illative	vaahtoontumaan	—
	adessive	vaahtoontumalla	—
	abessive	vaahtoontumatta	—
	instructive	vaahtoontuman	vaahtoonnuttaman
4th4	verbal noun	vaahtoontuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vaahtoontumaisillani vaahtoontumaisillamme 2nd vaahtoontumaisillasi vaahtoontumaisillanne 3rd vaahtoontumaisillaan vaahtoontumaisillansa