itsekunnioitus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

itse- +‎ kunnioitus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌkunːioi̯tus/, [ˈits̠e̞(k̚)ˌkunːiˌo̞i̯t̪us̠]
  • Rhymes: -oitus
  • Syllabification(key): it‧se‧kun‧ni‧oi‧tus

Noun

[edit]

itsekunnioitus

  1. self-esteem, self-respect

Declension

[edit]
Inflection of itsekunnioitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative itsekunnioitus itsekunnioitukset
genitive itsekunnioituksen itsekunnioitusten
itsekunnioituksien
partitive itsekunnioitusta itsekunnioituksia
illative itsekunnioitukseen itsekunnioituksiin
singular plural
nominative itsekunnioitus itsekunnioitukset
accusative nom. itsekunnioitus itsekunnioitukset
gen. itsekunnioituksen
genitive itsekunnioituksen itsekunnioitusten
itsekunnioituksien
partitive itsekunnioitusta itsekunnioituksia
inessive itsekunnioituksessa itsekunnioituksissa
elative itsekunnioituksesta itsekunnioituksista
illative itsekunnioitukseen itsekunnioituksiin
adessive itsekunnioituksella itsekunnioituksilla
ablative itsekunnioitukselta itsekunnioituksilta
allative itsekunnioitukselle itsekunnioituksille
essive itsekunnioituksena itsekunnioituksina
translative itsekunnioitukseksi itsekunnioituksiksi
abessive itsekunnioituksetta itsekunnioituksitta
instructive itsekunnioituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of itsekunnioitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative itsekunnioitukseni itsekunnioitukseni
accusative nom. itsekunnioitukseni itsekunnioitukseni
gen. itsekunnioitukseni
genitive itsekunnioitukseni itsekunnioitusteni
itsekunnioituksieni
partitive itsekunnioitustani itsekunnioituksiani
inessive itsekunnioituksessani itsekunnioituksissani
elative itsekunnioituksestani itsekunnioituksistani
illative itsekunnioitukseeni itsekunnioituksiini
adessive itsekunnioituksellani itsekunnioituksillani
ablative itsekunnioitukseltani itsekunnioituksiltani
allative itsekunnioitukselleni itsekunnioituksilleni
essive itsekunnioituksenani itsekunnioituksinani
translative itsekunnioituksekseni itsekunnioituksikseni
abessive itsekunnioituksettani itsekunnioituksittani
instructive
comitative itsekunnioituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itsekunnioituksesi itsekunnioituksesi
accusative nom. itsekunnioituksesi itsekunnioituksesi
gen. itsekunnioituksesi
genitive itsekunnioituksesi itsekunnioitustesi
itsekunnioituksiesi
partitive itsekunnioitustasi itsekunnioituksiasi
inessive itsekunnioituksessasi itsekunnioituksissasi
elative itsekunnioituksestasi itsekunnioituksistasi
illative itsekunnioitukseesi itsekunnioituksiisi
adessive itsekunnioituksellasi itsekunnioituksillasi
ablative itsekunnioitukseltasi itsekunnioituksiltasi
allative itsekunnioituksellesi itsekunnioituksillesi
essive itsekunnioituksenasi itsekunnioituksinasi
translative itsekunnioitukseksesi itsekunnioituksiksesi
abessive itsekunnioituksettasi itsekunnioituksittasi
instructive
comitative itsekunnioituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itsekunnioituksemme itsekunnioituksemme
accusative nom. itsekunnioituksemme itsekunnioituksemme
gen. itsekunnioituksemme
genitive itsekunnioituksemme itsekunnioitustemme
itsekunnioituksiemme
partitive itsekunnioitustamme itsekunnioituksiamme
inessive itsekunnioituksessamme itsekunnioituksissamme
elative itsekunnioituksestamme itsekunnioituksistamme
illative itsekunnioitukseemme itsekunnioituksiimme
adessive itsekunnioituksellamme itsekunnioituksillamme
ablative itsekunnioitukseltamme itsekunnioituksiltamme
allative itsekunnioituksellemme itsekunnioituksillemme
essive itsekunnioituksenamme itsekunnioituksinamme
translative itsekunnioitukseksemme itsekunnioituksiksemme
abessive itsekunnioituksettamme itsekunnioituksittamme
instructive
comitative itsekunnioituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itsekunnioituksenne itsekunnioituksenne
accusative nom. itsekunnioituksenne itsekunnioituksenne
gen. itsekunnioituksenne
genitive itsekunnioituksenne itsekunnioitustenne
itsekunnioituksienne
partitive itsekunnioitustanne itsekunnioituksianne
inessive itsekunnioituksessanne itsekunnioituksissanne
elative itsekunnioituksestanne itsekunnioituksistanne
illative itsekunnioitukseenne itsekunnioituksiinne
adessive itsekunnioituksellanne itsekunnioituksillanne
ablative itsekunnioitukseltanne itsekunnioituksiltanne
allative itsekunnioituksellenne itsekunnioituksillenne
essive itsekunnioituksenanne itsekunnioituksinanne
translative itsekunnioitukseksenne itsekunnioituksiksenne
abessive itsekunnioituksettanne itsekunnioituksittanne
instructive
comitative itsekunnioituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itsekunnioituksensa itsekunnioituksensa
accusative nom. itsekunnioituksensa itsekunnioituksensa
gen. itsekunnioituksensa
genitive itsekunnioituksensa itsekunnioitustensa
itsekunnioituksiensa
partitive itsekunnioitustaan
itsekunnioitustansa
itsekunnioituksiaan
itsekunnioituksiansa
inessive itsekunnioituksessaan
itsekunnioituksessansa
itsekunnioituksissaan
itsekunnioituksissansa
elative itsekunnioituksestaan
itsekunnioituksestansa
itsekunnioituksistaan
itsekunnioituksistansa
illative itsekunnioitukseensa itsekunnioituksiinsa
adessive itsekunnioituksellaan
itsekunnioituksellansa
itsekunnioituksillaan
itsekunnioituksillansa
ablative itsekunnioitukseltaan
itsekunnioitukseltansa
itsekunnioituksiltaan
itsekunnioituksiltansa
allative itsekunnioitukselleen
itsekunnioituksellensa
itsekunnioituksilleen
itsekunnioituksillensa
essive itsekunnioituksenaan
itsekunnioituksenansa
itsekunnioituksinaan
itsekunnioituksinansa
translative itsekunnioituksekseen
itsekunnioitukseksensa
itsekunnioituksikseen
itsekunnioituksiksensa
abessive itsekunnioituksettaan
itsekunnioituksettansa
itsekunnioituksittaan
itsekunnioituksittansa
instructive
comitative itsekunnioituksineen
itsekunnioituksinensa

Further reading

[edit]