normaalimuoto

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

normaali +‎ muoto

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈnormɑːliˌmuo̯to/, [ˈno̞rmɑ̝ːliˌmuo̞̯t̪o̞]
  • Rhymes: -uoto
  • Syllabification(key): nor‧maa‧li‧muo‧to

Noun

[edit]

normaalimuoto

  1. (databases) normal form (any form of a relational database that supports consistency of the data)
  2. (game theory) normal form (matrix that represents the possible outcomes of a game)
  3. (mathematics) canonical form, normal form (standard way of presenting an object)

Declension

[edit]
Inflection of normaalimuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative normaalimuoto normaalimuodot
genitive normaalimuodon normaalimuotojen
partitive normaalimuotoa normaalimuotoja
illative normaalimuotoon normaalimuotoihin
singular plural
nominative normaalimuoto normaalimuodot
accusative nom. normaalimuoto normaalimuodot
gen. normaalimuodon
genitive normaalimuodon normaalimuotojen
partitive normaalimuotoa normaalimuotoja
inessive normaalimuodossa normaalimuodoissa
elative normaalimuodosta normaalimuodoista
illative normaalimuotoon normaalimuotoihin
adessive normaalimuodolla normaalimuodoilla
ablative normaalimuodolta normaalimuodoilta
allative normaalimuodolle normaalimuodoille
essive normaalimuotona normaalimuotoina
translative normaalimuodoksi normaalimuodoiksi
abessive normaalimuodotta normaalimuodoitta
instructive normaalimuodoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of normaalimuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative normaalimuotoni normaalimuotoni
accusative nom. normaalimuotoni normaalimuotoni
gen. normaalimuotoni
genitive normaalimuotoni normaalimuotojeni
partitive normaalimuotoani normaalimuotojani
inessive normaalimuodossani normaalimuodoissani
elative normaalimuodostani normaalimuodoistani
illative normaalimuotooni normaalimuotoihini
adessive normaalimuodollani normaalimuodoillani
ablative normaalimuodoltani normaalimuodoiltani
allative normaalimuodolleni normaalimuodoilleni
essive normaalimuotonani normaalimuotoinani
translative normaalimuodokseni normaalimuodoikseni
abessive normaalimuodottani normaalimuodoittani
instructive
comitative normaalimuotoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative normaalimuotosi normaalimuotosi
accusative nom. normaalimuotosi normaalimuotosi
gen. normaalimuotosi
genitive normaalimuotosi normaalimuotojesi
partitive normaalimuotoasi normaalimuotojasi
inessive normaalimuodossasi normaalimuodoissasi
elative normaalimuodostasi normaalimuodoistasi
illative normaalimuotoosi normaalimuotoihisi
adessive normaalimuodollasi normaalimuodoillasi
ablative normaalimuodoltasi normaalimuodoiltasi
allative normaalimuodollesi normaalimuodoillesi
essive normaalimuotonasi normaalimuotoinasi
translative normaalimuodoksesi normaalimuodoiksesi
abessive normaalimuodottasi normaalimuodoittasi
instructive
comitative normaalimuotoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative normaalimuotomme normaalimuotomme
accusative nom. normaalimuotomme normaalimuotomme
gen. normaalimuotomme
genitive normaalimuotomme normaalimuotojemme
partitive normaalimuotoamme normaalimuotojamme
inessive normaalimuodossamme normaalimuodoissamme
elative normaalimuodostamme normaalimuodoistamme
illative normaalimuotoomme normaalimuotoihimme
adessive normaalimuodollamme normaalimuodoillamme
ablative normaalimuodoltamme normaalimuodoiltamme
allative normaalimuodollemme normaalimuodoillemme
essive normaalimuotonamme normaalimuotoinamme
translative normaalimuodoksemme normaalimuodoiksemme
abessive normaalimuodottamme normaalimuodoittamme
instructive
comitative normaalimuotoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative normaalimuotonne normaalimuotonne
accusative nom. normaalimuotonne normaalimuotonne
gen. normaalimuotonne
genitive normaalimuotonne normaalimuotojenne
partitive normaalimuotoanne normaalimuotojanne
inessive normaalimuodossanne normaalimuodoissanne
elative normaalimuodostanne normaalimuodoistanne
illative normaalimuotoonne normaalimuotoihinne
adessive normaalimuodollanne normaalimuodoillanne
ablative normaalimuodoltanne normaalimuodoiltanne
allative normaalimuodollenne normaalimuodoillenne
essive normaalimuotonanne normaalimuotoinanne
translative normaalimuodoksenne normaalimuodoiksenne
abessive normaalimuodottanne normaalimuodoittanne
instructive
comitative normaalimuotoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative normaalimuotonsa normaalimuotonsa
accusative nom. normaalimuotonsa normaalimuotonsa
gen. normaalimuotonsa
genitive normaalimuotonsa normaalimuotojensa
partitive normaalimuotoaan
normaalimuotoansa
normaalimuotojaan
normaalimuotojansa
inessive normaalimuodossaan
normaalimuodossansa
normaalimuodoissaan
normaalimuodoissansa
elative normaalimuodostaan
normaalimuodostansa
normaalimuodoistaan
normaalimuodoistansa
illative normaalimuotoonsa normaalimuotoihinsa
adessive normaalimuodollaan
normaalimuodollansa
normaalimuodoillaan
normaalimuodoillansa
ablative normaalimuodoltaan
normaalimuodoltansa
normaalimuodoiltaan
normaalimuodoiltansa
allative normaalimuodolleen
normaalimuodollensa
normaalimuodoilleen
normaalimuodoillensa
essive normaalimuotonaan
normaalimuotonansa
normaalimuotoinaan
normaalimuotoinansa
translative normaalimuodokseen
normaalimuodoksensa
normaalimuodoikseen
normaalimuodoiksensa
abessive normaalimuodottaan
normaalimuodottansa
normaalimuodoittaan
normaalimuodoittansa
instructive
comitative normaalimuotoineen
normaalimuotoinensa

Derived terms

[edit]