virkistäminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

virkistää +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋirkistæminen/, [ˈʋirk̟is̠ˌtæmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): vir‧kis‧tä‧mi‧nen

Noun

[edit]

virkistäminen

  1. verbal noun of virkistää
    1. refreshing
    2. reinvigorating

Declension

[edit]
Inflection of virkistäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative virkistäminen virkistämiset
genitive virkistämisen virkistämisten
virkistämisien
partitive virkistämistä virkistämisiä
illative virkistämiseen virkistämisiin
singular plural
nominative virkistäminen virkistämiset
accusative nom. virkistäminen virkistämiset
gen. virkistämisen
genitive virkistämisen virkistämisten
virkistämisien
partitive virkistämistä virkistämisiä
inessive virkistämisessä virkistämisissä
elative virkistämisestä virkistämisistä
illative virkistämiseen virkistämisiin
adessive virkistämisellä virkistämisillä
ablative virkistämiseltä virkistämisiltä
allative virkistämiselle virkistämisille
essive virkistämisenä virkistämisinä
translative virkistämiseksi virkistämisiksi
abessive virkistämisettä virkistämisittä
instructive virkistämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of virkistäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative virkistämiseni virkistämiseni
accusative nom. virkistämiseni virkistämiseni
gen. virkistämiseni
genitive virkistämiseni virkistämisteni
virkistämisieni
partitive virkistämistäni virkistämisiäni
inessive virkistämisessäni virkistämisissäni
elative virkistämisestäni virkistämisistäni
illative virkistämiseeni virkistämisiini
adessive virkistämiselläni virkistämisilläni
ablative virkistämiseltäni virkistämisiltäni
allative virkistämiselleni virkistämisilleni
essive virkistämisenäni virkistämisinäni
translative virkistämisekseni virkistämisikseni
abessive virkistämisettäni virkistämisittäni
instructive
comitative virkistämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative virkistämisesi virkistämisesi
accusative nom. virkistämisesi virkistämisesi
gen. virkistämisesi
genitive virkistämisesi virkistämistesi
virkistämisiesi
partitive virkistämistäsi virkistämisiäsi
inessive virkistämisessäsi virkistämisissäsi
elative virkistämisestäsi virkistämisistäsi
illative virkistämiseesi virkistämisiisi
adessive virkistämiselläsi virkistämisilläsi
ablative virkistämiseltäsi virkistämisiltäsi
allative virkistämisellesi virkistämisillesi
essive virkistämisenäsi virkistämisinäsi
translative virkistämiseksesi virkistämisiksesi
abessive virkistämisettäsi virkistämisittäsi
instructive
comitative virkistämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative virkistämisemme virkistämisemme
accusative nom. virkistämisemme virkistämisemme
gen. virkistämisemme
genitive virkistämisemme virkistämistemme
virkistämisiemme
partitive virkistämistämme virkistämisiämme
inessive virkistämisessämme virkistämisissämme
elative virkistämisestämme virkistämisistämme
illative virkistämiseemme virkistämisiimme
adessive virkistämisellämme virkistämisillämme
ablative virkistämiseltämme virkistämisiltämme
allative virkistämisellemme virkistämisillemme
essive virkistämisenämme virkistämisinämme
translative virkistämiseksemme virkistämisiksemme
abessive virkistämisettämme virkistämisittämme
instructive
comitative virkistämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative virkistämisenne virkistämisenne
accusative nom. virkistämisenne virkistämisenne
gen. virkistämisenne
genitive virkistämisenne virkistämistenne
virkistämisienne
partitive virkistämistänne virkistämisiänne
inessive virkistämisessänne virkistämisissänne
elative virkistämisestänne virkistämisistänne
illative virkistämiseenne virkistämisiinne
adessive virkistämisellänne virkistämisillänne
ablative virkistämiseltänne virkistämisiltänne
allative virkistämisellenne virkistämisillenne
essive virkistämisenänne virkistämisinänne
translative virkistämiseksenne virkistämisiksenne
abessive virkistämisettänne virkistämisittänne
instructive
comitative virkistämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative virkistämisensä virkistämisensä
accusative nom. virkistämisensä virkistämisensä
gen. virkistämisensä
genitive virkistämisensä virkistämistensä
virkistämisiensä
partitive virkistämistään
virkistämistänsä
virkistämisiään
virkistämisiänsä
inessive virkistämisessään
virkistämisessänsä
virkistämisissään
virkistämisissänsä
elative virkistämisestään
virkistämisestänsä
virkistämisistään
virkistämisistänsä
illative virkistämiseensä virkistämisiinsä
adessive virkistämisellään
virkistämisellänsä
virkistämisillään
virkistämisillänsä
ablative virkistämiseltään
virkistämiseltänsä
virkistämisiltään
virkistämisiltänsä
allative virkistämiselleen
virkistämisellensä
virkistämisilleen
virkistämisillensä
essive virkistämisenään
virkistämisenänsä
virkistämisinään
virkistämisinänsä
translative virkistämisekseen
virkistämiseksensä
virkistämisikseen
virkistämisiksensä
abessive virkistämisettään
virkistämisettänsä
virkistämisittään
virkistämisittänsä
instructive
comitative virkistämisineen
virkistämisinensä