ylevöidä

Finnish

Etymology

ylevä (“noble, sublime”) +‎ -öidä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyleʋøi̯dæˣ/, [ˈyle̞ˌʋø̞i̯dæ(ʔ)]
• Rhymes: -øidæ
• Syllabification^(key): y‧le‧vöi‧dä

Verb

ylevöidä

1. (transitive) to ennoble (bestow with honor or grace)
2. (transitive, psychology) to sublimate

Conjugation

Inflection of ylevöidä (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ylevöin	en ylevöi	1st sing.	olen ylevöinyt	en ole ylevöinyt
2nd sing.		ylevöit	et ylevöi	2nd sing.	olet ylevöinyt	et ole ylevöinyt
3rd sing.		ylevöi	ei ylevöi	3rd sing.	on ylevöinyt	ei ole ylevöinyt
1st plur.		ylevöimme	emme ylevöi	1st plur.	olemme ylevöineet	emme ole ylevöineet
2nd plur.		ylevöitte	ette ylevöi	2nd plur.	olette ylevöineet	ette ole ylevöineet
3rd plur.		ylevöivät	eivät ylevöi	3rd plur.	ovat ylevöineet	eivät ole ylevöineet
passive		ylevöidään	ei ylevöidä	passive	on ylevöity	ei ole ylevöity
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ylevöin	en ylevöinyt	1st sing.	olin ylevöinyt	en ollut ylevöinyt
2nd sing.		ylevöit	et ylevöinyt	2nd sing.	olit ylevöinyt	et ollut ylevöinyt
3rd sing.		ylevöi	ei ylevöinyt	3rd sing.	oli ylevöinyt	ei ollut ylevöinyt
1st plur.		ylevöimme	emme ylevöineet	1st plur.	olimme ylevöineet	emme olleet ylevöineet
2nd plur.		ylevöitte	ette ylevöineet	2nd plur.	olitte ylevöineet	ette olleet ylevöineet
3rd plur.		ylevöivät	eivät ylevöineet	3rd plur.	olivat ylevöineet	eivät olleet ylevöineet
passive		ylevöitiin	ei ylevöity	passive	oli ylevöity	ei ollut ylevöity
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ylevöisin	en ylevöisi	1st sing.	olisin ylevöinyt	en olisi ylevöinyt
2nd sing.		ylevöisit	et ylevöisi	2nd sing.	olisit ylevöinyt	et olisi ylevöinyt
3rd sing.		ylevöisi	ei ylevöisi	3rd sing.	olisi ylevöinyt	ei olisi ylevöinyt
1st plur.		ylevöisimme	emme ylevöisi	1st plur.	olisimme ylevöineet	emme olisi ylevöineet
2nd plur.		ylevöisitte	ette ylevöisi	2nd plur.	olisitte ylevöineet	ette olisi ylevöineet
3rd plur.		ylevöisivät	eivät ylevöisi	3rd plur.	olisivat ylevöineet	eivät olisi ylevöineet
passive		ylevöitäisiin	ei ylevöitäisi	passive	olisi ylevöity	ei olisi ylevöity
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ylevöi	älä ylevöi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ylevöiköön	älköön ylevöikö	3rd sing.	olkoon ylevöinyt	älköön olko ylevöinyt
1st plur.		ylevöikäämme	älkäämme ylevöikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ylevöikää	älkää ylevöikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ylevöikööt	älkööt ylevöikö	3rd plur.	olkoot ylevöineet	älkööt olko ylevöineet
passive		ylevöitäköön	älköön ylevöitäkö	passive	olkoon ylevöity	älköön olko ylevöity
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ylevöinen	en ylevöine	1st sing.	lienen ylevöinyt	en liene ylevöinyt
2nd sing.		ylevöinet	et ylevöine	2nd sing.	lienet ylevöinyt	et liene ylevöinyt
3rd sing.		ylevöinee	ei ylevöine	3rd sing.	lienee ylevöinyt	ei liene ylevöinyt
1st plur.		ylevöinemme	emme ylevöine	1st plur.	lienemme ylevöineet	emme liene ylevöineet
2nd plur.		ylevöinette	ette ylevöine	2nd plur.	lienette ylevöineet	ette liene ylevöineet
3rd plur.		ylevöinevät	eivät ylevöine	3rd plur.	lienevät ylevöineet	eivät liene ylevöineet
passive		ylevöitäneen	ei ylevöitäne	passive	lienee ylevöity	ei liene ylevöity
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ylevöidä		present	ylevöivä	ylevöitävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ylevöidäkseni ylevöidäksemme 2nd ylevöidäksesi ylevöidäksenne 3rd ylevöidäkseen ylevöidäksensä		past	ylevöinyt	ylevöity
2nd	inessive2	ylevöidessä	ylevöitäessä	agent3	ylevöimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ylevöidessäni ylevöidessämme 2nd ylevöidessäsi ylevöidessänne 3rd ylevöidessään ylevöidessänsä		negative	ylevöimätön
	instructive	ylevöiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ylevöimässä	—
	elative	ylevöimästä	—
	illative	ylevöimään	—
	adessive	ylevöimällä	—
	abessive	ylevöimättä	—
	instructive	ylevöimän	ylevöitämän
4th4	verbal noun	ylevöiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ylevöimäisilläni ylevöimäisillämme 2nd ylevöimäisilläsi ylevöimäisillänne 3rd ylevöimäisillään ylevöimäisillänsä

Synonyms

• (to ennoble, bestow with honor/grace): ylevöittää

Derived terms

• verbs: factitive ylevöittää, passive ylevöityä

Further reading

• “ylevöidä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• elävöidy