Kaarina
See also: kaarina
Finnish
Etymology
Medieval cognate of English Catherine through Swedish Karin. A traditional variant of Finnish Katariina.
Pronunciation
Proper noun
Kaarina
- a female given name.
- Kaarina Maununtytär Karin Månsdotter
- 1918 Anni Swan, Kaarinan kesäloma, WSOY (1956), page 111:
- Ei, Kaarina kulta, heitä rillit nurkkaan, luovu arvokkaasta opettajannaamastasi ja muutu jälleen vallattomaksi Kaisuksi.
- 1961 Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 3, (WSOY 1980) →ISBN, page 104:
- Nykyään hän hyräili usein erästä balladia, jossa kerrottiin kauniin Kuussalon Kaarinan kovasta kohtalosta. Ja vähitellen hän pääsi varmuuteen siitä, että panisi lapsensa nimeksi Kaarina, jos se olisi tyttö. Tosin laulun Kaarina mestattiin ja pantiin kivikirkon seinään, mutta nimi oli hänestä niin kaunis, että hän siitä huolimatta valitsi sen.
- A municipality in southwestern Finland, near Turku.
Declension
Inflection of Kaarina (Kotus type 12/kulkija, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | Kaarina | Kaarinat | ||
genitive | Kaarinan | Kaarinoiden Kaarinoitten | ||
partitive | Kaarinaa | Kaarinoita | ||
illative | Kaarinaan | Kaarinoihin | ||
singular | plural | |||
nominative | Kaarina | Kaarinat | ||
accusative | nom. | Kaarina | Kaarinat | |
gen. | Kaarinan | |||
genitive | Kaarinan | Kaarinoiden Kaarinoitten Kaarinain rare | ||
partitive | Kaarinaa | Kaarinoita | ||
inessive | Kaarinassa | Kaarinoissa | ||
elative | Kaarinasta | Kaarinoista | ||
illative | Kaarinaan | Kaarinoihin | ||
adessive | Kaarinalla | Kaarinoilla | ||
ablative | Kaarinalta | Kaarinoilta | ||
allative | Kaarinalle | Kaarinoille | ||
essive | Kaarinana | Kaarinoina | ||
translative | Kaarinaksi | Kaarinoiksi | ||
abessive | Kaarinatta | Kaarinoitta | ||
instructive | — | Kaarinoin | ||
comitative | See the possessive forms below. |