suitsutus
Finnish
Etymology
suitsuttaa (“to incense”) >
Noun
suitsutus
- incensing (act)
Declension
Inflection of suitsutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | suitsutus | suitsutukset | ||
genitive | suitsutuksen | suitsutusten suitsutuksien | ||
partitive | suitsutusta | suitsutuksia | ||
illative | suitsutukseen | suitsutuksiin | ||
singular | plural | |||
nominative | suitsutus | suitsutukset | ||
accusative | nom. | suitsutus | suitsutukset | |
gen. | suitsutuksen | |||
genitive | suitsutuksen | suitsutusten suitsutuksien | ||
partitive | suitsutusta | suitsutuksia | ||
inessive | suitsutuksessa | suitsutuksissa | ||
elative | suitsutuksesta | suitsutuksista | ||
illative | suitsutukseen | suitsutuksiin | ||
adessive | suitsutuksella | suitsutuksilla | ||
ablative | suitsutukselta | suitsutuksilta | ||
allative | suitsutukselle | suitsutuksille | ||
essive | suitsutuksena | suitsutuksina | ||
translative | suitsutukseksi | suitsutuksiksi | ||
abessive | suitsutuksetta | suitsutuksitta | ||
instructive | — | suitsutuksin | ||
comitative | See the possessive forms below. |