Konsta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Short for Konstantin, from Latin Constantinus, cognate with English Constantine.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkonstɑ/
  • Hyphenation: Kons‧ta

Proper noun[edit]

Konsta

  1. A male given name.
    • 1952 Veikko Huovinen, Havukka-ahon ajattelija, WSOY(1974), ISBN 951006520X, page 223:
      —Nimihän se on Konstakin, hän ajatteli astellessaan. —Setti tai Aate olisi terävämpi nimi lausuttavaksi. Noo, onhan tuo aika kulunut Konsta-nimisenä ihmisenä, puolen vuosisataa jo. Anselmi on mielestäni mölömpi nimi kuin Konsta.

Declension[edit]

Related terms[edit]

Anagrams[edit]