etumerkitön

Finnish

Etymology

etumerkki +‎ -tön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈetuˌmerkitøn/, [ˈe̞t̪uˌme̞rk̟it̪ø̞n]
• Rhymes: -erkitøn
• Syllabification^(key): e‧tu‧mer‧ki‧tön

Adjective

etumerkitön (not comparable)

1. (computing) unsigned (not containing a sign; not accepting negative values)

Declension

Inflection of etumerkitön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		etumerkitön	etumerkittömät
genitive		etumerkittömän	etumerkittömien
partitive		etumerkitöntä	etumerkittömiä
illative		etumerkittömään	etumerkittömiin
		singular	plural
nominative		etumerkitön	etumerkittömät
accusative	nom.	etumerkitön	etumerkittömät
	gen.	etumerkittömän
genitive		etumerkittömän	etumerkittömien etumerkitöntenrare
partitive		etumerkitöntä	etumerkittömiä
inessive		etumerkittömässä	etumerkittömissä
elative		etumerkittömästä	etumerkittömistä
illative		etumerkittömään	etumerkittömiin
adessive		etumerkittömällä	etumerkittömillä
ablative		etumerkittömältä	etumerkittömiltä
allative		etumerkittömälle	etumerkittömille
essive		etumerkittömänä	etumerkittöminä
translative		etumerkittömäksi	etumerkittömiksi
abessive		etumerkittömättä	etumerkittömittä
instructive		—	etumerkittömin
comitative		—	etumerkittömine

Possessive forms of etumerkitön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative etumerkittömäni etumerkittömäni accusative nom. etumerkittömäni etumerkittömäni gen. etumerkittömäni genitive etumerkittömäni etumerkittömieni etumerkitöntenirare partitive etumerkitöntäni etumerkittömiäni inessive etumerkittömässäni etumerkittömissäni elative etumerkittömästäni etumerkittömistäni illative etumerkittömääni etumerkittömiini adessive etumerkittömälläni etumerkittömilläni ablative etumerkittömältäni etumerkittömiltäni allative etumerkittömälleni etumerkittömilleni essive etumerkittömänäni etumerkittöminäni translative etumerkittömäkseni etumerkittömikseni abessive etumerkittömättäni etumerkittömittäni instructive — — comitative — etumerkittömineni second-person singular possessor singular plural nominative etumerkittömäsi etumerkittömäsi accusative nom. etumerkittömäsi etumerkittömäsi gen. etumerkittömäsi genitive etumerkittömäsi etumerkittömiesi etumerkitöntesirare partitive etumerkitöntäsi etumerkittömiäsi inessive etumerkittömässäsi etumerkittömissäsi elative etumerkittömästäsi etumerkittömistäsi illative etumerkittömääsi etumerkittömiisi adessive etumerkittömälläsi etumerkittömilläsi ablative etumerkittömältäsi etumerkittömiltäsi allative etumerkittömällesi etumerkittömillesi essive etumerkittömänäsi etumerkittöminäsi translative etumerkittömäksesi etumerkittömiksesi abessive etumerkittömättäsi etumerkittömittäsi instructive — — comitative — etumerkittöminesi first-person plural possessor singular plural nominative etumerkittömämme etumerkittömämme accusative nom. etumerkittömämme etumerkittömämme gen. etumerkittömämme genitive etumerkittömämme etumerkittömiemme etumerkitöntemmerare partitive etumerkitöntämme etumerkittömiämme inessive etumerkittömässämme etumerkittömissämme elative etumerkittömästämme etumerkittömistämme illative etumerkittömäämme etumerkittömiimme adessive etumerkittömällämme etumerkittömillämme ablative etumerkittömältämme etumerkittömiltämme allative etumerkittömällemme etumerkittömillemme essive etumerkittömänämme etumerkittöminämme translative etumerkittömäksemme etumerkittömiksemme abessive etumerkittömättämme etumerkittömittämme instructive — — comitative — etumerkittöminemme second-person plural possessor singular plural nominative etumerkittömänne etumerkittömänne accusative nom. etumerkittömänne etumerkittömänne gen. etumerkittömänne genitive etumerkittömänne etumerkittömienne etumerkitöntennerare partitive etumerkitöntänne etumerkittömiänne inessive etumerkittömässänne etumerkittömissänne elative etumerkittömästänne etumerkittömistänne illative etumerkittömäänne etumerkittömiinne adessive etumerkittömällänne etumerkittömillänne ablative etumerkittömältänne etumerkittömiltänne allative etumerkittömällenne etumerkittömillenne essive etumerkittömänänne etumerkittöminänne translative etumerkittömäksenne etumerkittömiksenne abessive etumerkittömättänne etumerkittömittänne instructive — — comitative — etumerkittöminenne third-person possessor singular plural nominative etumerkittömänsä etumerkittömänsä accusative nom. etumerkittömänsä etumerkittömänsä gen. etumerkittömänsä genitive etumerkittömänsä etumerkittömiensä etumerkitöntensärare partitive etumerkitöntään etumerkitöntänsä etumerkittömiään etumerkittömiänsä inessive etumerkittömässään etumerkittömässänsä etumerkittömissään etumerkittömissänsä elative etumerkittömästään etumerkittömästänsä etumerkittömistään etumerkittömistänsä illative etumerkittömäänsä etumerkittömiinsä adessive etumerkittömällään etumerkittömällänsä etumerkittömillään etumerkittömillänsä ablative etumerkittömältään etumerkittömältänsä etumerkittömiltään etumerkittömiltänsä allative etumerkittömälleen etumerkittömällensä etumerkittömilleen etumerkittömillensä essive etumerkittömänään etumerkittömänänsä etumerkittöminään etumerkittöminänsä translative etumerkittömäkseen etumerkittömäksensä etumerkittömikseen etumerkittömiksensä abessive etumerkittömättään etumerkittömättänsä etumerkittömittään etumerkittömittänsä instructive — — comitative — etumerkittömineen etumerkittöminensä

Antonyms

• etumerkillinen