kylläin

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *külläinen. Cognates include Finnish kylläinen and Estonian küllane.

Pronunciation

[edit]

Adjective

[edit]

kylläin (comparative kylläisemp)

  1. full, satiated

Declension

[edit]
Declension of kylläin (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative kylläin kylläiset
genitive kylläisen kylläisiin
partitive kylläistä, kylläist kylläisiä
illative kylläisee kylläisii
inessive kylläisees kylläisiis
elative kylläisest kylläisist
allative kylläiselle kylläisille
adessive kylläiseel kylläisiil
ablative kylläiselt kylläisilt
translative kylläiseks kylläisiks
essive kylläisennä, kylläiseen kylläisinnä, kylläisiin
exessive1) kylläisent kylläisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 229