ryteikkö

Finnish

Etymology

rytö (“fallen tree”) +‎ -ikko

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrytei̯kːø/, [ˈryt̪e̞i̯kːø̞]
• Rhymes: -yteikːø
• Syllabification^(key): ry‧teik‧kö

Noun

ryteikkö

1. thicket, copse
2. (figuratively) tangle, mess

Declension

Inflection of ryteikkö (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)
nominative		ryteikkö	ryteiköt
genitive		ryteikön	ryteikköjen ryteiköiden ryteiköitten
partitive		ryteikköä	ryteikköjä ryteiköitä
illative		ryteikköön	ryteikköihin ryteiköihin
		singular	plural
nominative		ryteikkö	ryteiköt
accusative	nom.	ryteikkö	ryteiköt
	gen.	ryteikön
genitive		ryteikön	ryteikköjen ryteiköiden ryteiköitten
partitive		ryteikköä	ryteikköjä ryteiköitä
inessive		ryteikössä	ryteiköissä
elative		ryteiköstä	ryteiköistä
illative		ryteikköön	ryteikköihin ryteiköihin
adessive		ryteiköllä	ryteiköillä
ablative		ryteiköltä	ryteiköiltä
allative		ryteikölle	ryteiköille
essive		ryteikkönä	ryteikköinä
translative		ryteiköksi	ryteiköiksi
abessive		ryteiköttä	ryteiköittä
instructive		—	ryteiköin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ryteikkö (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ryteikköni ryteikköni accusative nom. ryteikköni ryteikköni gen. ryteikköni genitive ryteikköni ryteikköjeni ryteiköideni ryteiköitteni partitive ryteikköäni ryteikköjäni ryteiköitäni inessive ryteikössäni ryteiköissäni elative ryteiköstäni ryteiköistäni illative ryteikkööni ryteikköihini ryteiköihini adessive ryteikölläni ryteiköilläni ablative ryteiköltäni ryteiköiltäni allative ryteikölleni ryteiköilleni essive ryteikkönäni ryteikköinäni translative ryteikökseni ryteiköikseni abessive ryteiköttäni ryteiköittäni instructive — — comitative — ryteikköineni second-person singular possessor singular plural nominative ryteikkösi ryteikkösi accusative nom. ryteikkösi ryteikkösi gen. ryteikkösi genitive ryteikkösi ryteikköjesi ryteiköidesi ryteiköittesi partitive ryteikköäsi ryteikköjäsi ryteiköitäsi inessive ryteikössäsi ryteiköissäsi elative ryteiköstäsi ryteiköistäsi illative ryteikköösi ryteikköihisi ryteiköihisi adessive ryteikölläsi ryteiköilläsi ablative ryteiköltäsi ryteiköiltäsi allative ryteiköllesi ryteiköillesi essive ryteikkönäsi ryteikköinäsi translative ryteiköksesi ryteiköiksesi abessive ryteiköttäsi ryteiköittäsi instructive — — comitative — ryteikköinesi first-person plural possessor singular plural nominative ryteikkömme ryteikkömme accusative nom. ryteikkömme ryteikkömme gen. ryteikkömme genitive ryteikkömme ryteikköjemme ryteiköidemme ryteiköittemme partitive ryteikköämme ryteikköjämme ryteiköitämme inessive ryteikössämme ryteiköissämme elative ryteiköstämme ryteiköistämme illative ryteikköömme ryteikköihimme ryteiköihimme adessive ryteiköllämme ryteiköillämme ablative ryteiköltämme ryteiköiltämme allative ryteiköllemme ryteiköillemme essive ryteikkönämme ryteikköinämme translative ryteiköksemme ryteiköiksemme abessive ryteiköttämme ryteiköittämme instructive — — comitative — ryteikköinemme second-person plural possessor singular plural nominative ryteikkönne ryteikkönne accusative nom. ryteikkönne ryteikkönne gen. ryteikkönne genitive ryteikkönne ryteikköjenne ryteiköidenne ryteiköittenne partitive ryteikköänne ryteikköjänne ryteiköitänne inessive ryteikössänne ryteiköissänne elative ryteiköstänne ryteiköistänne illative ryteikköönne ryteikköihinne ryteiköihinne adessive ryteiköllänne ryteiköillänne ablative ryteiköltänne ryteiköiltänne allative ryteiköllenne ryteiköillenne essive ryteikkönänne ryteikköinänne translative ryteiköksenne ryteiköiksenne abessive ryteiköttänne ryteiköittänne instructive — — comitative — ryteikköinenne third-person possessor singular plural nominative ryteikkönsä ryteikkönsä accusative nom. ryteikkönsä ryteikkönsä gen. ryteikkönsä genitive ryteikkönsä ryteikköjensä ryteiköidensä ryteiköittensä partitive ryteikköään ryteikköänsä ryteikköjään ryteiköitään ryteikköjänsä ryteiköitänsä inessive ryteikössään ryteikössänsä ryteiköissään ryteiköissänsä elative ryteiköstään ryteiköstänsä ryteiköistään ryteiköistänsä illative ryteikköönsä ryteikköihinsä ryteiköihinsä adessive ryteiköllään ryteiköllänsä ryteiköillään ryteiköillänsä ablative ryteiköltään ryteiköltänsä ryteiköiltään ryteiköiltänsä allative ryteikölleen ryteiköllensä ryteiköilleen ryteiköillensä essive ryteikkönään ryteikkönänsä ryteikköinään ryteikköinänsä translative ryteikökseen ryteiköksensä ryteiköikseen ryteiköiksensä abessive ryteiköttään ryteiköttänsä ryteiköittään ryteiköittänsä instructive — — comitative — ryteikköineen ryteikköinensä

Derived terms

• ryteikköinen

 

Further reading

• “ryteikkö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03