supisuomalainen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

supi- (reduplicative strengthener) +‎ suomalainen (Finnish). Compare täpötäysi and other examples listed there.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsupiˌsuo̯mɑlɑi̯nen/, [ˈs̠upiˌs̠uo̞̯mɑ̝ˌlɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): su‧pi‧suo‧ma‧lai‧nen

Adjective[edit]

supisuomalainen (comparative supisuomalaisempi, superlative supisuomalaisin)

  1. typically and 100% Finnish

Declension[edit]

Inflection of supisuomalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative supisuomalainen supisuomalaiset
genitive supisuomalaisen supisuomalaisten
supisuomalaisien
partitive supisuomalaista supisuomalaisia
illative supisuomalaiseen supisuomalaisiin
singular plural
nominative supisuomalainen supisuomalaiset
accusative nom. supisuomalainen supisuomalaiset
gen. supisuomalaisen
genitive supisuomalaisen supisuomalaisten
supisuomalaisien
partitive supisuomalaista supisuomalaisia
inessive supisuomalaisessa supisuomalaisissa
elative supisuomalaisesta supisuomalaisista
illative supisuomalaiseen supisuomalaisiin
adessive supisuomalaisella supisuomalaisilla
ablative supisuomalaiselta supisuomalaisilta
allative supisuomalaiselle supisuomalaisille
essive supisuomalaisena supisuomalaisina
translative supisuomalaiseksi supisuomalaisiksi
abessive supisuomalaisetta supisuomalaisitta
instructive supisuomalaisin
comitative supisuomalaisine
Possessive forms of supisuomalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative supisuomalaiseni supisuomalaiseni
accusative nom. supisuomalaiseni supisuomalaiseni
gen. supisuomalaiseni
genitive supisuomalaiseni supisuomalaisteni
supisuomalaisieni
partitive supisuomalaistani supisuomalaisiani
inessive supisuomalaisessani supisuomalaisissani
elative supisuomalaisestani supisuomalaisistani
illative supisuomalaiseeni supisuomalaisiini
adessive supisuomalaisellani supisuomalaisillani
ablative supisuomalaiseltani supisuomalaisiltani
allative supisuomalaiselleni supisuomalaisilleni
essive supisuomalaisenani supisuomalaisinani
translative supisuomalaisekseni supisuomalaisikseni
abessive supisuomalaisettani supisuomalaisittani
instructive
comitative supisuomalaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative supisuomalaisesi supisuomalaisesi
accusative nom. supisuomalaisesi supisuomalaisesi
gen. supisuomalaisesi
genitive supisuomalaisesi supisuomalaistesi
supisuomalaisiesi
partitive supisuomalaistasi supisuomalaisiasi
inessive supisuomalaisessasi supisuomalaisissasi
elative supisuomalaisestasi supisuomalaisistasi
illative supisuomalaiseesi supisuomalaisiisi
adessive supisuomalaisellasi supisuomalaisillasi
ablative supisuomalaiseltasi supisuomalaisiltasi
allative supisuomalaisellesi supisuomalaisillesi
essive supisuomalaisenasi supisuomalaisinasi
translative supisuomalaiseksesi supisuomalaisiksesi
abessive supisuomalaisettasi supisuomalaisittasi
instructive
comitative supisuomalaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative supisuomalaisemme supisuomalaisemme
accusative nom. supisuomalaisemme supisuomalaisemme
gen. supisuomalaisemme
genitive supisuomalaisemme supisuomalaistemme
supisuomalaisiemme
partitive supisuomalaistamme supisuomalaisiamme
inessive supisuomalaisessamme supisuomalaisissamme
elative supisuomalaisestamme supisuomalaisistamme
illative supisuomalaiseemme supisuomalaisiimme
adessive supisuomalaisellamme supisuomalaisillamme
ablative supisuomalaiseltamme supisuomalaisiltamme
allative supisuomalaisellemme supisuomalaisillemme
essive supisuomalaisenamme supisuomalaisinamme
translative supisuomalaiseksemme supisuomalaisiksemme
abessive supisuomalaisettamme supisuomalaisittamme
instructive
comitative supisuomalaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative supisuomalaisenne supisuomalaisenne
accusative nom. supisuomalaisenne supisuomalaisenne
gen. supisuomalaisenne
genitive supisuomalaisenne supisuomalaistenne
supisuomalaisienne
partitive supisuomalaistanne supisuomalaisianne
inessive supisuomalaisessanne supisuomalaisissanne
elative supisuomalaisestanne supisuomalaisistanne
illative supisuomalaiseenne supisuomalaisiinne
adessive supisuomalaisellanne supisuomalaisillanne
ablative supisuomalaiseltanne supisuomalaisiltanne
allative supisuomalaisellenne supisuomalaisillenne
essive supisuomalaisenanne supisuomalaisinanne
translative supisuomalaiseksenne supisuomalaisiksenne
abessive supisuomalaisettanne supisuomalaisittanne
instructive
comitative supisuomalaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative supisuomalaisensa supisuomalaisensa
accusative nom. supisuomalaisensa supisuomalaisensa
gen. supisuomalaisensa
genitive supisuomalaisensa supisuomalaistensa
supisuomalaisiensa
partitive supisuomalaistaan
supisuomalaistansa
supisuomalaisiaan
supisuomalaisiansa
inessive supisuomalaisessaan
supisuomalaisessansa
supisuomalaisissaan
supisuomalaisissansa
elative supisuomalaisestaan
supisuomalaisestansa
supisuomalaisistaan
supisuomalaisistansa
illative supisuomalaiseensa supisuomalaisiinsa
adessive supisuomalaisellaan
supisuomalaisellansa
supisuomalaisillaan
supisuomalaisillansa
ablative supisuomalaiseltaan
supisuomalaiseltansa
supisuomalaisiltaan
supisuomalaisiltansa
allative supisuomalaiselleen
supisuomalaisellensa
supisuomalaisilleen
supisuomalaisillensa
essive supisuomalaisenaan
supisuomalaisenansa
supisuomalaisinaan
supisuomalaisinansa
translative supisuomalaisekseen
supisuomalaiseksensa
supisuomalaisikseen
supisuomalaisiksensa
abessive supisuomalaisettaan
supisuomalaisettansa
supisuomalaisittaan
supisuomalaisittansa
instructive
comitative supisuomalaisineen
supisuomalaisinensa

Derived terms[edit]

Further reading[edit]