äärellinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ääre- +‎ -llinen

Adjective[edit]

äärellinen ‎(comparative äärellisempi, superlative äärellisin)

  1. finite

Declension[edit]

Inflection of äärellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative äärellinen äärelliset
genitive äärellisen äärellisten
äärellisien
partitive äärellistä äärellisiä
illative äärelliseen äärellisiin
singular plural
nominative äärellinen äärelliset
accusative nom. äärellinen äärelliset
gen. äärellisen
genitive äärellisen äärellisten
äärellisien
partitive äärellistä äärellisiä
inessive äärellisessä äärellisissä
elative äärellisestä äärellisistä
illative äärelliseen äärellisiin
adessive äärellisellä äärellisillä
ablative äärelliseltä äärellisiltä
allative äärelliselle äärellisille
essive äärellisenä äärellisinä
translative äärelliseksi äärellisiksi
instructive äärellisin
abessive äärellisettä äärellisittä
comitative äärellisine